Moni paluumuuttaja suunnittelee jäämistä
Siirtolaisuusjärjestö IOM:n terveydenhuollon asiantuntijahanke on ollut onnistunut kokemus. Somaleista monet ovat kokeneet työnsä niin arvokkaaksi, että he ovat tulleet jäädäkseen.
Näin voi päätellä palautteista, joita Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön virkailijat ja ulkoministeriön edustajat saivat lähes viikon arviointikierroksellaan Somalimaassa ja Puntmaassa syys–lokakuun taitteessa.
Yksi selvä vaikeus hankkeissa on ollut.
”Puntmaahan on ollut vaikeampi löytää vapaaehtoista henkilökuntaa”, harmittelee IOM:n yhteyskoordinaattori Saed Guled.
Suomensomali on työskennellyt kolmiosaisen projektin kaikissa vaiheissa.
”Asiantuntijat sitoutuvat tähän vapaaehtoisesti. Heillä on perheet, joiden elämä pitää myös järjestää komennuksen ajaksi”, hän muistuttaa.
Somalimaan pääkaupungin, Hargeisan, suosioon on useita syitä. Puntmaalla on kokonaisuutena turvattomampi maine, sen arolla sijaitsevaan keskukseen, Garoween, on vähäiset liikenneyhteydet ja Hargeisa on kaikkineen elinvoimaisempi. Näiden ansiosta Hargeisassa on asunut myös monien midalaisten perheitä tunnustelemassa, miten asuminen suvun kotimaassa onnistuisi.
Mida Finnsom -ohjelma syntyi alunperin Suomensomalien aloitteesta. Koska sitä on rahoittanut Suomen ulkoministeriö osana kehityspolitiikkaa, etusija asiantuntijoiden valinnoissa on ollut suomalaisilla.
Kaikkiin alueiden terveysalan tarvitsemiin tehtäviin heitä ei luonnollisesti ole löydetty. Siten ammattilaisia on rekrytoitu useista niistä maista, joihin somaleja lähti 1980- ja 90-luvuilla.
MT:n kysely osoittaa, että työ entisessä kotimaassa koetaan sisällöltään tärkeämmäksi kuin maailmalla kenties saavutettavat paremmat ansiot.
Lähes paristakymmenestä tavatusta asiantuntijasta vain kaksi arvioi varmasti palaavansa komennuksen jälkeen Suomeen. Kourallinen on jo päättänyt jäädä ja muut kertovat jatkon Somaliassa olevan vakavassa harkinnassa.
”Minulla on eettinen dilemma, ollako täällä vai Suomessa. Suoraan sanoen: en tiedä vielä”, kertoo Ahmed Haddi, joka on Guledin tavoin yksi Mida Finnsom -ohjelman alkuperäisen aloitteen tekijöistä.
”Perhe on Suomessa. Lapset ovat syntyneet siellä. He kokevat olevansa suomalaisia.”
”Suomi on eniten kotimaani, vaikka olenkin asunut muualla pitkään”, kuvaa puolestaan Ifrah Ahmed.
Hän syntyi Somalissa, kävi koulun ja opiskeli sairaanhoitajaksi Suomessa ja toimi kätilönä Britanniassa. Kuten monen somalin, hänenkin sisaruksensa ovat levinneet moneen maahan.
”Joinain päivinä tuntuu, että olen ulkomaalainen täällä omassa maassani, vaikka meillä on täällä hyvä asua.”
Ahmedin mies, joka on Britannian somali, työskentelee yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja neljästä lapsesta vanhimmat käyvät koulua Hargeisassa.
Mutta on jäämissuunnitelmia myös Garowessa. Amerikkalainen Maryan Abbi Dualle pohtii mahdollisuutta aloittaa oman asiantuntijayrityksen pienten lasten ja äitien ravitsemusneuvontaan.
”Minulla on aina ollut tunne, että velvollisuuteni on palata tänne auttamaan.”
Toistaiseksi perhe on jakautunut.
Hänen miehensä työskentelee Yhdysvalloissa ja lapset asuvat Abbi Duallen sisaren kanssa Keniassa.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
