Somealustojen addiktoivaan sisältöön ja tekoälyn käyttöön luvassa rajoituksia – näin EU aikoo suojella lapsia netissä
EU aikoo siirtää vastuun haitallisesta somesisällöstä alustojen ylläpitäjille.
Nuoret viettävät somessa jopa yhdeksän tuntia päivässä. EU haluaa panna pisteen addiktoivalle somesisällölle ja lapsille kohdennetulle mainonnalle. Kuva: Jarkko SirkiäEuroopan parlamentti äänesti torstaina suunnitelmasta, jolla yritykset velvoitetaan tekemään sosiaalisen median alustoista lapsille turvallisia. Suunnitelmaa kannatti 395 meppiä ja vastusti 136.
Keinoihin kuuluu iän todentaminen ilman, että käyttäjistä kerätään dataa, algoritmien toiminnan läpinäkyvyys ja lapsille suunnatun kohdennetun mainonnan lopettaminen.
Tekoälyn osalta mepit vaativat eettisiä standardeja ”tekoälykavereille”, läpinäkyvyyttä tekoälyn kouluttamiseen ja kiellon tekoälyllä tuotettuihin tai muunneltuihin kuviin ja videoihin, joissa on seksuaalista sisältöä ilman kuvissa esiintyvän henkilön lupaa.
”Algoritmit eivät pysähdy rajoilla: Eurooppa tarvitsee yhtenäiset säännöt. Ei sosiaalista mediaa alle 13-vuotiaille ja 13–15-vuotiaille pääsy sosiaaliseen mediaan vain tunniksi päivässä”, aloitteen italialainen S&D-puolueen Sanrdo Ruotolo luettelee.
”Vastuu ei voi kaatua vain lapsille ja perheille: alustojen on tehtävä tuotteistaan turvallisia. Emme puhu vain siitä, mitä nuoret tekevät sosiaalisessa mediassa, vaan siitä, mitä sosiaalinen media tekee nuorille.”
Ruotolo kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että 11–14-vuotiaat saattavat WHO:n mukaan viettää jopa yhdeksän tuntia päivästä näyttöjen ääressä. On merkkejä siitä, että nuoret ovat riippuvaisia sosiaalisesta mediasta.
Lisäksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävien tapausten vuosittainen määrä on kahdessa vuodessa kasvanut viidestä tuhannesta yli miljoonaan.
”Algoritmit eivät pysähdy rajoilla: Eurooppa tarvitsee yhtenäiset säännöt.”
EU ei lähde rajoituksiin aivan nollasta. Europarlamentaarikko Maria Guzenina (sd.) kertoi aiemmin tällä viikolla MT:lle, että Yhdysvalloissa Meta joutuu nyt maksamaan miljardien sakot ja muuttamaan omia algoritmejaan ja käytäntöjään, jotta lapsia ja nuoria voidaan suojella netissä paremmin.
”Netti on ollut hyvin pitkään villi länsi, jossa lainsäädäntö ei ole kyennyt suojelemaan lapsia ja ikääntyneitä ihmisiä. Nyt, kun Yhdysvalloissa on otettu näin iso askel yhden teknologiajätin osalta, voisi odottaa, että Euroopallakin olisi sisua edetä tämän asian kanssa”, Guzenina sanoo.
Hänen mukaansa yksi vaikeimpia kysymyksiä on ikärajojen asettaminen netissä.
”Mitä ikärajoja asetetaan, miten ne tarkistetaan. Jos lasten ikä tarkistetaan, se tarkoittaa, että kaikkien ikä pitää tarkistaa.”
Guzenina arvioi, että algoritmien koukuttavuuteen puuttuminen on tärkeämpää kuin ikärajojen asettaminen.
”Ei voi olla niin, että alustat voivat käyttää ihmisten haavoittuvaisuuksia niin laajassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä. Tähän kaikkeen liittyy vielä hybridivaikuttaminen, ja lapset ovat kaikkein alttiimpia sille.”
Esimerkiksi äärioikeisto hakee kannatusta epätoivoisten ja ahdistuneiden parista. Nuorten nettiaddiktio on parissa kasvanut parissa vuodessa suureksi ongelmaksi.
”Sen takia on tärkeää, että täällä Euroopan parlamentissa asia otetaan vakavasti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




