Koulupoika kantaa jokivettä muovipullossa Nanyukissa Keniassa.
Vuonna 2050 puolet maapallon väestöstä on pulassa – kuivuus kiihdyttää ilmastopakolaisten virtaa myös Suomeen
Maapallon väestö keskiluokkaistuu, mikä lisää kulutusta: miljardeja uusia jääkaappeja, kännyköitä ja autoja.
Pakolaisaallosta on saatu Euroopassa vasta esimakua. Näin arvelee biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta. Hän puhui aiheesta lokakuun viimeisenä päivänä kirkon järjestämässä seminaarissa Pakolaisuus ja ilmastonmuutos.
Ilmaston lämpenemisen aiheuttama kuivuus heikentää monin paikoin viljelymahdollisuuksia, mistä seuraa Syyrian sodan kaltaisia konflikteja.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n arvion mukaan merenpinnan nousun aiheuttamat tulvat uhkaavat noin 300 miljoonaa ihmistä. Kun väestö kasvaa, mutta elinolot heikkenevät ja turvattomuus lisääntyy, lähtevät massat liikkeelle.
Ilmastokokouksista ja niissä päätetyistä päästövähennystavoitteista huolimatta hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kohonnut ennätyslukemiin. Lämpötilaennätyksiä rikotaan vuosittain myös Suomessa.
Lumiaron mukaan mitään käännettä tilanteeseen ei ole toistaiseksi luvassa. Fossiilinen energia tupruaa kiihtyvällä tahdilla. Edes öljynkulutuksen huippua ei ole vielä saavutettu.
Ennusteiden mukaan maailman energiankulutus kaksinkertaistuu väkimäärän kasvaessa vuoteen 2070 mennessä. Määrästä yli puolet tuotetaan silloinkin hiilellä ja öljyllä.
50 vuoden kuluttua meitä on liki 10 miljardia. Maapallon asukkaista yhä useampi kuuluu keskiluokkaan, mikä tarkoittaa miljardeja uusia jääkaappeja, älypuhelimia, mopoja ja autoja. Lentoliikenteen määrä räjähtää käsiin, jos sitä ei rajoiteta.
Afrikan väkiluvun arvioidaan nelinkertaistuvan tällä vuosisadalla, ellei mikään pandemia tai luonnonkatastrofi hillitse sitä.
Lumiaron mukaan väestönräjähdys tapahtuu maissa, joissa valta on yhä heimoilla ja elinolot epästabiilit. Nuoriso elää väkivallan keskellä, eikä näe toivoa.
Epätoivo synnyttää pohjan kansainvaellukselle, jota ruoka- ja vesipula vauhdittavat.
Vuonna 2050 jopa 5 miljardia ihmistä asuu kuivuuden vaivaamilla alueilla.
”Toisin sanoen pian puolet maapallon ihmisistä on pulassa”, Lumiaro herättelee ymmärtämään ongelman laajuuden.
Kasvaneen väkimäärän ruokkimiseksi pitäisi tuottaa 70 prosenttia enemmän ravintoa kuin nyt. Yhtälö on mahdoton ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden kanssa.
Samalla luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kiihdyttää ongelmavyyhtiä entisestään.
Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan noin 66 miljoonaa pakolaista. Vuonna 2015 vasta yli miljoona heistä tuli Eurooppaan.
”Joka vuosi kotinsa menettää jopa 20 miljoonaa ihmistä”, kertoo tutkija Emma Hakala Aleksanteri-instituutista.
Viidenkymmenen vuoden päästä myös Suomeen pyrkivien pakolaisten määrä luultavasti moninkertaistuu nykyisestä.
Pakolaisongelmasta ja väestöräjähdyksestä huolimatta väestönkasvun hillitseminen ei ole ollut pöydällä ilmastokokouksissa.
Lumiaro peräänkuuluttaa ripeitä toimia väestönkasvun hillitsemiseksi. Ainakin naisten aseman parantaminen ja koulutuksen lisääminen nähdään toimivina keinoina, mutta aika meinaa loppua kesken.
Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtaja, piispa Björn Vikström sanoi seminaarissa, että luterilainen kirkko haluaa omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä.
”Uskonnot voivat joko estää tai edistää kestävää kehitystä. Kirkolla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja valintoihin.”
Vikström näkee, että tästä planeetasta huolehtiminen on lähimmäisenrakkautta. Kärsimystä köyhissä maissa on lievitettävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
