Viime vuonna metsäpalot nielivät ainakin Suomen metsien kokoisen alueen – tutkijan mukaan metsien hoidon ja käytön puute kiihdyttää paloja

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi metsäpalot heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Australiassa jopa miljardin eläimen arvioidaan kuolleen liekkien alle. Kuva on Bairnsdalesta Australiasta. Kuva: Glen Morey / Lehtikuva

Viime vuonna metsää paloi erityisen paljon Venäjällä. Kuva: Jukka Pasonen

Viime vuonna maailmalla paloi poikkeuksellisen paljon metsää. Liekit riehuivat muun muassa Venäjällä, Australiassa ja Amazonin sademetsän alueella. Kanadassa puolestaan vuodet 2017 ja 2018 olivat erittäin pahoja palovuosia. Tilannetta on seurannut huolestuneena Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

Metsäpalot kuuluvat niin pohjoisen havumetsävyöhykkeen kuin Australiankin metsien luontaiseen dynamiikkaan, mutta ilmaston lämpenemisen aiheuttamat kuivat ja kuumat kesät ovat lisänneet syttymisherkkyyttä ja palojen voimakkuutta. Pääasiallisia syttymissyitä ovat huolimaton tulen käsittely ja salamat.

"Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, pitkään jatkunut metsäpalojen menestyksekäs torjunta johtaa ennen pitkää massiivisiin metsäpaloihin. Tähän on kiinnitetty huomiota erityisesti USA:n länsivaltioissa, joissa metsien palokuorma on kasvanut, kun metsäpalot tai hakkuut eivät ole rajoittaneet kasvua."

Puuston määrä on ikään kuin ylittänyt alueen luontaisen kantokyvyn. Tutkija Paul Hessburg kutsuu tilannetta puutaudiksi.

"Näin oletan käyneen monin paikoin myös Australiassa", Asikainen pohtii.

Myös Afrikassa maastoa palaa merkittävästi, mutta siellä hehtaarikohtaiset päästöt ovat pienempiä, koska palavaa aineista on vähemmän.

Maapallon metsäpaloista vapautuu vuosittain miljardien tonnien kasvihuonekaasupäästöt. Esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa on arvioitu, että päästöt ovat yltäneet molemmissa maissa 200–500 miljoonaan tonniin vuodessa. Kanadassa metsät ovat jo muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi. Asikainen arvioi, että samoin voi käydä Venäjällä viime vuoden valtavien palojen seurauksena. Metsää paloi yli 10 miljoonaa hehtaaria siinä missä kymmenen vuotta aiemmin määrä oli 2,5 miljoonaa hehtaaria. Viime vuoden palomäärä vastaa lähes puolta Suomen metsäpinta-alasta.

"Tilanne on hälyttävä ja pidän selvänä, että muuttuva ilmasto pahentaa tilannetta tulevaisuudessa. Metsien rooli ja nieluvaikutukset on arvioitava uudelleen. Metsien rakennetta ja hoitoa on optimoitava uudella tavalla, jossa haetaan tasapainoa puuston kokonaismäärän, kasvun ja käytön välille. Metsäteollisuus mahdollistaa palokuorman rajoittamisen ja riittävän laaja-alaiset toimenpiteet, joilla paloja estetään."

Suomessa metsäpalot on saatu rajattua noin tuhanteen hehtaariin vuodessa hoitamalla metsiä ja rakentamalla metsätieverkostoa. Ennen 1960-lukua täälläkin haihtui savuna ilmaan jopa 50 000–70 000 hehtaaria vuodessa pelkästään Metsähallituksen mailla.

"Suomessa suurin osa puusta ja siten hiilestä ohjautuu yhteiskunnan käyttöön sekä raaka-aineiksi että energiaksi. Hiili kiertää metsien ja ilmakehän välillä joka tapauksessa. Voimme laajoissa rajoissa valita itse, mitä kautta se kierto tapahtuu", Asikainen toteaa.

Lue myös:

Viimeiset viisi vuotta olivat ennätyslämpimiä – hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa yhä