”Guggenheim-museo – investointi yhteiskuntaan”
Guggenheimin taidemuseon tuloa Helsinkiin valmistelee Guggenheim Helsingin tukisäätiö. Sen puheenjohtaja, investointipankkiiri Ari Lahti on vakuuttunut museon tuomista hyödyistä koko Suomelle, ei vain Helsingille.
”Idea on loistava, museo on kannattava ja kannatettava hanke. Se on investointi yhteiskuntaan.”
Lahti pohtii, oliko hankkeen perustajilla jonkinlainen sokea piste, kun he ilmoitusluontoisesti olivat tuomassa museota Suomeen ja pyytämässä rahaa.
”Tämä jakaa mielipiteitä. Mutta on paljon hyviä asioita, mitä museo tuo suomalaiselle yhteiskunnalle”, Lahti sanoo.
Hän vertaa museota paperitehtaaseen. ”Pitää miettiä, millä investoinneilla yhteiskunnan talous saadaan pyörimään.”
”Olen Leppävirralta, enkä ymmärrä tässä Helsingin ja muun Suomen vastakkainasettelua. Jos talous saadaan sykkimään, maaseutukaan ei voi huonosti”, Lahti sanoo.
Alun kritiikin jälkeen museon taustavoimat ottivat Helsingin museohankkeeseen osittain uuden alun.
Arkkitehtuurikilpailu käynnistettiin. Samoihin aikoihin perustettiin myös Guggenheim Helsingin tukisäätiö.
”Säätiön tavoite on tuoda hankkeeseen kotimainen näkökulma ja jatkuvuus, varsinkin kun siihen joudutaan hankkimaan yksityistä rahaa”, Lahti taustoittaa.
Hän sanoo itsekin aluksi ihmetelleensä, miksi juuri hänet pyydettiin mukaan. ”En koe olevani taidefriikki, mutta pidän erityisesti suomalaisesta nykyvalokuvasta.”
”Minulle kerrottiin, että tähän haetaan kaveria, joka pystyy viemään hankkeen maaliin. Kyllä tässä enemmän savolaista junailijaa tarvitaankin”, Lahti sanoo.
Hän luonnehtii rooliaan tukisäätiön puheenjohtajana kahtalaiseksi. Toisaalta tehtävänä on hankkia yksityistä rahoitusta. Toisaalta tavoitteena on rakentaa museo niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.
Lahti vertaa Helsinkiä ja espanjalaista Bilbaoa, jossa Guggenheim-museo on tuonut kaupunkiin merkittäviä turistivirtoja. Syrjässä oleva kaupunki on saanut uutta puhtia.
Lahti uskoo, että Guggenheim pystyy houkuttelemaan Suomeen sellaista turistivirtaa, joka ei täällä muutoin pysähtyisi.
Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen transito-matkustajien lisäksi museo voisi houkutella entistä useamman Itämerellä risteilevän aluksen poikkeamaan Helsingissä. Yksi mahdollisuus on myös kansainvälisen kokous- ja kongressimatkailun lisääntyminen.
”Bilbaossa järjestetään vuosittain 450–500 kansainvälistä kongressia, kun Helsingissä niitä on noin 310”, Lahti vertailee.
Hän sanoo, että Suomessa museon hyödyt on arvioitu alakanttiin.
”Turismin mahdollisuuksia ei ehkä nähdä. Suomessa on laskettu, että kun turisti käyttää museossa 10 euroa, hän käyttää muuhun 50 euroa. Bilbaossa 10 museossa käytettyä euroa tuo muualle 108 euroa.”
”Guggenheim hyödyttää myös suomalaista taidetta, joka saisi uuden näyteikkunan ja museot ja galleriat kävijöitä”, Lahti huomauttaa.
Museossa on kyse pitkäaikaisesta hankkeesta.
”Teknologia kehittyy nyt todella voimakkaasti. Pyritään löytämään malleja, miten museo voisi toimia sadan vuoden päästä.”
Tässä on Lahden mukaan myös syy siihen, miksi amerikkalaiset ovat kiinnostuneita. ”Suomalainen teknologia on korkeatasoista. Sitä kautta on hyötyä saatavissa myös uudenlaiselle rakennusteollisuudelle.”
Hanketta on viime viikkoina esitelty maakunnissa.
”Käytiin kertomassa, että halutaan aktivoida kaikki suomalaiset kaupungit ja alueet miettimään, miten Guggenheimia halutaan hyödyntää.”
Maakunnissa suhtautuminen oli Lahden mukaan sekä myönteistä että epäilevää.
Hän sanoo suoraan, että hankkeen toteuttaminen ei onnistu, ellei museota haluta Suomeen.
”Meille tarjotaan yhtä maailman vaikuttavinta kulttuurimatkailubrändiä. On vaikea ymmärtää, miksi emme sitä hyödyntäisi.”
Ensi viikon lopulla Helsingin Taidehallissa avautuu näyttely, jossa esitellään Guggenheim Helsingin arkkitehtuurikilpailun kuusi finalistityötä lopullisissa muodoissaan ja kaikki 15 kunniamaininnan saanutta ehdotusta.
Voittaja kerrotaan juhannuksen jälkeen. Siinä vaiheessa myös hankkeen kustannukset ovat selvillä.
”Meidän osaltamme työ on kesäkuussa valmis. Pitää miettiä, onko museo rakennettavissa niin, että kaikki ovat siihen tyytyväisiä”, Lahti sanoo.
Hänen mukaansa alussa julkiselle sektorille jäi epäselväksi, onko hankkeessa mukana yksityistä rahaa.
Lahden mukaan tavoitteena on, että yksityistä rahaa tulisi 20 prosenttia kustannuksista eli noin 28 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungilta ja valtiolta odotetaan kummaltakin 40 prosentin rahoitusosuutta.
”Puolet yksityisestä rahasta eli 14 miljoonaa euroa yritetään kerätä ennen kilpailun tulosten julkistamista. Se on pallo yhteiskunnalle.”
Lahti arvioi, että rahoituksen saamiseen menee kesän jälkeen reilu puoli vuotta, sama aika menee esimerkiksi kaavapäätöksiin.
”Siihen mennessä raha yksityisiltä kyllä ehditään saada”, Lahti sanoo.
Maikki Kulmala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
