
Rikosten uhrit voivat saada valtiolta rahaa jopa useita kymppitonneja, mutta silti osa jättää rahat hakematta − tällaiset syyt ilmiötä asiantuntijoiden mukaan selittävät
Sitä, miten paljon uhreille kuuluvia korvauksia jää vuositasolla hakematta, on asiantuntijan mukaan vaikea arvioida.Osa rikosten uhreista ei hae heille kuuluvia korvauksia Valtiokonttorista. Ilmiön taustalla on monenlaisia syitä.
Valtiokonttorin rikosvahingot-ryhmän palvelupäällikkö Anne Matilainen kertoo, että ilmiötä selittävät luultavasti erilaiset kulttuuriset syyt, huono kielitaito ja ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta sekä esimerkiksi syrjäytyneisyys.
Joskus korvaus jää hakematta myös silloin, jos summa jää niin pieneksi, ettei hakeminen kannata.
Valtiokonttorin rikosvahinkoasioiden lakimies Marjo Salminen muistuttaa, että osa rikoksen tekijöistä maksaa mukisematta heille maksettavaksi määrätyt korvaukset, ja myös se selittää osittain sitä, että korvauksia ei aina haeta.
Matilaisen mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon korvauksia uhrit jättävät vuosittain hakematta. Hän huomauttaa, että esimerkiksi kaikki lähisuhdeväkivaltatapaukset tai lapsiin kohdistuvat rikokset eivät välttämättä tule ilmi.
Kun rikokset eivät tule ilmi, korvauksiakaan niistä ei haeta.
Kaikkein vakavimpien rikosten uhrit hakevat korvauksia Salmisen arvion mukaan hyvin. Sen sijaan lievemmissä rikoksissa uhrit eivät hänen mukaansa välttämättä aina hae heille kuuluvia korvauksia.
”Voi olla, että sairaanhoitokulut on maksettu esimerkiksi työnantajan tai omista vakuutuksista, ja ansionmenetyksetkin on saatu muista järjestelmistä eli vaikka Kelan kautta”, Salminen sanoo.
Suurin osa Valtiokonttorin maksamista korvauksista pohjautuu tuomioistuinten antamiin tuomioihin liittyviin vahingonkorvausvaatimuksiin. Kuva: Pentti VänskäRikoksen tekijän pitää ensisijaisesti korvata aiheuttamansa vahingot. Valtion varoista korvausta voi saada silloin, kun kaikki muiden lakien tai vakuutusten nojalla saatavissa olevat korvaukset on haettu.
Suurimmillaan valtion varoista maksettavat korvaukset voivat kohota kymmeniin tuhansiin euroihin. Suurimmat summat maksetaan vakavista ja suurista henkilövahingoista. Pysyvästä toiminnallisesta haitasta korvataan enimmillään 74 000 euroa.
Useimmin Valtiokonttori maksaa korvauksia pahoinpitelyn uhrille. Viiden yleisimmin korvattavan rikosnimikkeen joukossa ovat myös lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton uhkaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä pahoinpitely.
Nykyään korvauksia osataan hakea asiantuntijoiden mielestä aiempaa paremmin. Nykyisin nimittäin monen tiedonhakutaidot ovat hyvät ja tietoa on hyvin saatavilla. Lisäksi korvausten hakeminen on melko helppoa, kun sen voi tehdä sähköisesti.
”Erityisesti Rikosuhripäivystys ja viranomaiset ohjaavat ihmisiä hakemaan korvauksia”, Matilainen sanoo.
Suurin osa Valtiokonttorin maksamista korvauksista pohjautuu tuomioistuinten antamiin tuomioihin liittyviin korvausvaatimuksiin.
Kaikissa tilanteissa syyllistä ei kuitenkaan ole saatu tuomiolle, mutta silti korvauksia voi saada, jos rikoksen tapahtumisesta on olemassa luotettava näyttö.
Korvauksia pitää hakea Valtiokonttorilta joko kolmen vuoden kuluttua lainvoimaisesta tuomiosta tai 10 vuoden kuluttua rikostapahtumasta silloin, jos asia ei ole päätynyt oikeuteen.
Salminen muistuttaa, että ajan kuluminen vaikeuttaa kuluvaatimusten selvittämistä.
”Mitä pidempi aika, sitä hankalampi on saada vaikka kuitteja kuluista.”
”Erityisesti Rikosuhripäivystys ja viranomaiset ohjaavat ihmisiä hakemaan korvauksia.” Valtiokonttorin rikosvahingot-ryhmän palvelupäällikkö Anne Matilainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







