Valtio tienaisi rahaa lainaamalla, mutta korkoja maksetaan silti 1,2 miljardia euroa

Lyhytaikaisilla lainoilla valtio voisi jopa tienata velanotosta, mutta käytännössä suositaan varmempia pitkiä korkoja. Kuva: Markku Vuorikari

Valtionvelan korko rasittaa julkistaloutta valtiovarainministeriön tulevan vuoden budjettiesityksessä 1,2 miljardin euron verran. Maksetut korot laskevat hieman, sillä kuluvan vuoden korkokulut nousevat 1,3 miljardiin euroon ja vuonna 2016 niitä maksettiin jopa 1,5 miljardia euroa.

Mikäli euroalueen korkotaso nousisi prosentilla, tietäisi se vielä 437 miljoonan euron lisäkuluja. Vertailun vuoksi koko maaseudun kehittämisen määrärahat jäävät ensi vuonna reiluun 400 miljoonaan euroon.

Lyhytaikaista velkaa valtio laskee saavansa jopa negatiivisella, -0,2 prosentin korolla, mutta uusien lainojen kymmenen vuoden korkojaksoista valtio joutuu maksamaan keskimäärin 0,9 prosentin vuosikorkoa.

Valtio suojautuu näin korkomuutoksilta, joiden vaikutukset budjettiin saattaisivat olla arvaamattomia. Korkoa maksetaan yhteensä 111 miljardiin euroon kasvavasta velkapotista.

Velanottovauhti kuitenkin hidastuu, sillä vuonna 2018 budjetin alijäämäksi arvioidaan vain 3,4 miljardia euroa. Tänä vuonna velkataakka kasvaa vielä 5,4 miljardia euroa.

"Voi olettaa jo nykyennusteiden valossa, että tulevina vuosina velkaantumisen määrä tulee edelleen pienenemään", kertoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Velkaa, jonka määrä on onnistuttu vakauttamaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, ei välttämättä päästä kuitenkaan leikkaamaan, vaikka nousukausi jatkuisi tulevina vuosina, Orpo huomauttaa.

"Joka tapauksessa 2020-luvulla ikääntymisestä ja uusista hankinnoista johtuen velkaantuminen uhkaa lähteä jälleen kasvuun."