SDP taipui kuntien pakkoliitoksiin
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (vas.) ja kuntaministeri Henna Virkkunen kiirehtivät kuntia uudistuksiin. Kunnilla on 11.10. asti aikaa antaa sote-lausuntonsa ja 30.11. saakka kertoa liitosselvityskumppaninsa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKuntien pakkoliitoksille on pudistellut päätään muutkin hallituspuolueet, mutta erityisesti SDP:lle näyttää nyt tulleen niistä vaikea pala.
Puheenjohtaja Jutta Urpilainen hyväksyi viime torstaina hallituksen budjettiriihessä linjauksen 12 kaupunkiseudun pakkoliitoksista.
Tiistaina oli Helsingissä Finlandia-talossa koolla kuutisensataa kuntapäättäjää kuulemassa hallituksen kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksista. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) kertoi, että pykälä kuntien pakkoliitoksista lisätään ensi talven aikana kuntarakennelakiin, joka tuli voimaan heinäkuun alussa.
Hän myönsi, että aluksi pakkopykälä koski vain kriisikuntia, mutta ei enää.
”Emme hae parasta ratkaisua yksittäisen kunnan, vaan alueen kannalta. Kaikki suhtautuvat penseästi pakkoliitoksiin, mutta siltä varalta, etteivät kunnat löydä ratkaisua, jollakulla pitää olla mahdollisuus toimia.”
”Olen luottavainen, että kunnat löytävät yhteisiä näkemyksiä”, SDP:n peruspalveluministeri Susanna Huovinen toppuutteli.
MT:n tietojen mukaan pakkopykälä ei koskisi vain esillä olleita 12 kaupunkiseutua, vaan mahdollisesti laajempaa joukkoa kuntia, jopa 20 kaupunkialuetta. Hallitus listaa kriteerit syksyllä.
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoi maanantaina toimittajille vierastavansa yhä ajatusta kuntien pakkoliitoksista.
”Uskon, että rakkausavioliitto on parempi kuin pakkoavioliitto.”
Kuntaliitto vastustaa pakkoliitoksia.
Heinäluoman mielestä hallituksen kunta- ja soteuudistusten onnistumisen edellytys on kuntakentän hyväksyntä ja opposition ottaminen mukaan niiden valmisteluun.
”Tässä on tapahtunut jäiden sulamista”, hän totesi MT:lle rakenneuudistusten etenemisestä eduskunnassa.
Heinäluoma viittasi siihen, että pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on esittänyt oppositiolle kutsun sote-neuvotteluun ja terveydenhuollon rahoitusta aletaan pohtia kaikkien puolueiden voimin.
”Nyt on opposition vuoro vastata näihin aloitteisiin. Siitä voi aueta laveampikin polku yhteistyöhön.”
Tiistaina kävi ilmi, että Katainen oli esittänyt oppositioyhteistyötä omissa ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) nimissä. Huoviselle idea tuli yllätyksenä, mutta hän kannattaa yhteistyötä. Hän myös lupasi kuulla kuntia ennen sote-alueiden muodostamista.
Finlandia-talon puhujat totesivat aina Kataisesta alkaen, että hallituksen haluamat miljardisäästöt kunnista on vaikeaa tehdä.
Esimerkiksi 17 prosentin työttömyyden Salossa se tietää lisää irtisanomisia.
Yksi keino laittaa kuntien menot kuriin on velvoittaa ne kattamaan tilinpäätöksen alijäämä tai niitä odottaa kriisikuntamenettely. Tämä kirjataan Virkkusen mukaan uuteen kuntalakiin. Hän on pohtinut aiemmin kunnille velkakattoa, mutta sellaista ei tule lakiin.
Kataisen mukaan julkisen talouden 9–10 miljardin eli 4,7 prosentin kestävyysvajeesta 1,5 prosenttia voitaisiin kuroa, jos kuntien tuottavuus nousisi puoli prosenttia.
Myös työikäiset on saatava töihin, sillä eläkkeistään veroa maksavia on jo nyt joka kunnassa enemmän kuin palkastaan maksavia.
Kuntien tehtävät vähenevät myös, kun normeja höllennetään. Hallitus listaa marraskuussa kevennettävät velvoitteet.
”Haluamme kuntiin luovuutta ja lisää paikallista vastuuta palvelujen järjestämisestä, vaikka takana onkin edelleen laki”, Katainen sanoi.
Vapaampi järjestäminen herätti kysymyksen palvelujen tasavertaisuudesta.
Virkkunen säästäisi vähentämällä kuntien suunnittelutehtäviä ja lisäämällä yritysten omavalvontaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat