Suomen metsien käyttöä EU:ssa puolustaa erään pienen puolueen presidenttiehdokas

Presidenttiehdokkaan pitävät kiireisenä uusiutuvan energian kestävyyskriteerit ja lulucf. "Kumoan väitteet, kun sanotaan, että voiko yksittäinen meppi saada jotain aikaan. Ei tässä turhaa palkkaa nosteta", Nils Torvalds (r.) sanoo. 

Kuukausi sitten EU-parlamentissa juhlittiin, kun puunkäyttöä edistävä lulucf-kompromissi meni niukasti läpi suuressa salissa. Parlamentin mukaan puunkäyttöä ei rajoitettaisi, kunhan metsät pysyisivät hiilinieluna.

Äänestyksen jälkeen kompromissin kirjoittanut meppi Nils Torvalds (r.) tapasi toimittajia.

Pöydällä odotti Helsingin lentokentältä ostettu, avaamaton Jaffa-pullo. Vaikka nyt sen olisi voinut korkata, se ei Torvaldsille kuitenkaan näyttänyt maistuvan.

”Ei tässä auta Jaffaa ryystää ennen kuin seuraava koetus on jo nurkan takana.”

Lokakuun 13. päivä oli Suomen hallitukselle epäonnen perjantai. EU:n ministereiden ympäristöneuvostossa Suomi tavoitteli puheenjohtajamaa Virolta joustoja, joilla lisähakkuista syntyviä päästöjä voitaisiin korvata.

Pitkän väännön jälkeen Suomi sai 54 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä hakkuuoikeuksia 10 vuoden ajalle. Tämä tarkoittaa, että korjuuta voidaan kasvattaa nykyisestä kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa ilman velvoitetta kompensoida lisääntyneitä hakkuita päästöjen vähennyksinä tai ostamalla muilta päästöoikeuksia. Tavoite ennen neuvostoa oli kuitenkin tuplata lisä­hakkuiden määrä. Perjantaina Torvaldsin ja muiden metsämyönteisten suomalaiskollegoiden työ koki kolauksen.

”Siinä oli epäonnea kehissä”, Torvalds toteaa neuvoston tuloksesta.

Torvalds uskoo, että suurin syy häviöön oli se, että Suomi jäi yksin. Ruotsi heitti pyyhkeen kehiin heti kättelyssä. Toinen syy oli ahkerassa vastalobbauksessa.

Kaikki eivät Torvaldsin ja hallituksen ajamaa mandaattia nielleet. Hallituksen kaavailemat lisähakkuut saivat ympäristöjärjestöt takajaloilleen ja lulucf-kiihkoa pidettiin ylimitoitettuna. Pariisin sopimuksen kahden asteen lämpenemisrajoitusta ei kaikkien ilmasto­asiantuntijoiden mukaan voida saavuttaa, jos puuta käytetään poltto­aineeksi. Sen sijaan metsien käytön lisäämisellä voidaan aiheuttaa merkittävät lisäpäästöt vuosikymmeniksi eteenpäin.

”Vastahyökkäys oli suuri parlamentin äänestyksen jälkeen. Lunta tuli tupaan kunnolla”, Torvalds kertoo.

Perjantaisen neuvoston tulokseen pettyivät Suomen neuvottelijoiden lisäksi myös ympäristöjärjestöt. Heidän mielestään Suomen neuvotteluissa saama kompensaatio oli vain porsaanreikä ilmastotavoitteille. Heidän mielestään neuvottelijat saivat sen, mitä toivoivat.

”Suomelle annettiin lupa aiheuttaa haitallisia hiilidioksidipäästöjä sellainen määrä, joka vastaa viiden vuoden liikennesektorin päästöjä. Se on todella iso myönnytys”, WWF:n Jussi Nikula selventää.

Torvaldsilla on menossa kolmas vuosi metsäasioiden tiimellyksessä. Lulucf-lakiesityksen juuret juontavat kuitenkin paljon pidemmälle.

Maankäyttöön ja metsätalouteen liittyvää problematiikkaa on käsitelty EU:ssa jo vuodesta 1995 lähtien. Kuusikirjaiminen sanahirviö, lulucf (Land Use, Land Use Change and Forestry eli maankäyttö, maan käytön muutos ja metsätalous), liitti metsät EU:n tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Metsillä on siinä suuri rooli, koska ne sitovat hiilidioksidia eli toimivat hiilinieluna.

Entinen komissaari, nykyinen Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn, kertoi Suomalaisen Energian päivillä vuosi sitten vaikuttaneensa laki­paperiin jo työskennellessään Euroopan komission varapuheenjohtajana 2011–2014. Kun silloiselta elinkeinoministeriltä kysyttiin lulucf-valmistelusta, hän sanoi pariinkin otteeseen keskeyttäneensä esityksen jatkokäsittelyn, kun huomasi sen menevän ”väärille urille”.

Rehnin, hänen edeltäjänsä tai nykyisen Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen (kok.) vaikutustyö, saatikka lukuisten lobbarien ja metsäyritysten vierailut komissiossa eivät saaneet väännettyä lakiesitystä Suomelle mieluisaksi. Metsiemme hiilinielu oli muuttumassa päästöksi.

Metsäala oli tyrmistynyt esityksen pullahdettua ulos EU:n lainsäädäntö­koneistosta kesällä 2016.

Metsäala teilasi komission laskelmat heti kättelyssä. Ne nimittäin lukitsivat Suomen metsien käytön vanhoihin vertailuvuosiin, jolloin lama oli painanut hakkuut mataliksi. Tällä laskentakaavalla Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailemat tavoitteet nostaa hakkuita reippaasti olisivat vaarassa.

Teollisuus, metsänomistajat ja alan yritykset käärivät hihansa heti komission ilmastopaketin ilmestyttyä. Kaikilla oli yhteinen tavoite ja viesti EU:n suuntaan. Suomen kestävää metsätaloutta ei saa rajoittaa.

Jotkut Suomeen investointeja suunnitelleet metsäalan yritykset havahtuivat vasta tässä vaiheessa kelkkaan mukaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanotaan.

Katseet kohdistuivat välittömästi EU-parlamenttiin. Metsäalaa kuunneltiin herkällä korvalla, mistä käy kiittäminen suomalaismeppejä.

Suomalaiset mepit ovatkin Euroopan parlamentin vaikutusvaltaisimpia ympäristöasioissa, arvioi verkkolehti Votewatch. Heistä vaikutusvaltaisin on listauksen mukaan Torvalds.

”Nyt pitää olla arvostuksen arvoinen”, Torvalds kommentoi sijoitustaan.

Torvalds valittiin EU-puolue Alden vastuumepiksi ympäristövaliokunnan lulucf-käsittelyyn ja aloitti oman vaikuttamistyönsä parlamentin sisällä jo varhain. Hän tapasi kollegoitaan, kertoi suomalaisesta metsätaloudesta ja oli tiiviisti tekemisissä metsä- ja ympäristöalan vaikuttajien kanssa. Parlamentissa vaikeinta Torvaldsin mielestä oli vakuuttaa kollegat siitä, mitä metsä merkitsee. Maiden väliset erot ovat valtaisat.

”Jos vaikka luetaan Hannua ja Kerttua, huomataan, että keskieurooppalaiselle metsä on uhka ja pelottava asia. Me suomalaiset haemme sieltä turvaa.”

Koska pelkät sanat eivät riittäneet kuvaamaan Torvaldsin metsäsuhdetta, hän vei ranskalaisen meppiystävänsä omaan mielipaikkaansa Turun saaristoon.

Ensimmäinen kohtalonhetki koitti heinäkuussa, kun ympäristövaliokunta kokoontui äänestämään, mitä mieltä he olivat Torvaldsin ja muiden suomalaismeppien sorvaamista muutoksista komission esitykseen. Muutokset eivät saaneet enemmistön kannatusta ja tappio tuntui karvaalta.

”Kaikesta pohjatyöstä huolimatta hävisimme ympäristövaliokunnan äänestyksessä. Tiesin kuitenkin koko ajan, että kelkka on vielä käännettävissä”, Torvalds kertoo.

Työt jatkuivat. Torvaldsin takana seisoi vahva tuki: Hannu Takkula (kesk.), Mia-Petra Kumpula-Natri (sd.) ja Henna Virkkunen (kok.) tekivät vaikuttamistyötä omilla tahoillaan. Yhdessä he seurasivat, kuka on äänestänyt milläkin tavalla, sekä minkä EU-ryhmien ja maiden edustajat voisivat mahdollisesti liittoutua suomalais-ruotsalaiseen leiriin.

Pelkästään metsäisten maiden ­vakuuttaminen ei riittänyt. Muun muassa monen espanjalaisen pää saatiin kääntymään.

Kesällä liki kaikki Suomen mediat seurasivat kiihkeästi lainsäädännön edistymistä. Lulucf-kirjainyhdistelmää tavattiin monessa ruokapöydässä ja työpaikalla.

Viimeiset päivät ennen suuren salin äänestystä taistoa käytiin kompromissiesityksen kirjoitusasusta, jota Torvalds oli ollut mukana kirjoittamassa. Komission paperista haluttiin poistaa sana intensiteetti, joka olisi tulkinnan mukaan estänyt hakkuiden kasvattamisen.

”Ymmärsin, että kukaan muu ei pidä Suomen puolta kuin minä. Samalla halusin osoittaa, että Suomi on ympäristöllisesti vastuuntuntoinen maa”, Torvalds sanoi.

Metsäalan kannalta kaikki meni lopulta nappiin parlamentissa. Samaa ei voida sanoa sittemmin neuvostosta, vaikka pääministeri Sipilä kertoi Twitterin mukaan vielä päivää ennen suostutelleensa maita kannalleen.

Oppia tästä voidaan kuitenkin ottaa. Torvalds kertoo valmistautuvansa jo seuraavia neuvotteluja varten, kun komissio, parlamentti ja neuvosto tapaavat toisensa viimeistä lulucf-silausta varten. Laki halutaan pakettiin mahdollisimman nopeasti.

Torvaldsin mielestä suurin haaste on edelleen suurten jäsenmaiden, kuten Saksan, päiden kääntäminen.

Eikä tässä vielä kaikki. Torvalds painii paraikaa parlamentissa myös uusiutuvan energian direktiivin (red II) kanssa. Harmaita hiuksia tuottavat metsäbiomassan kestävyyskriteerit, joista äänestetään ensi maanantaina ympäristövaliokunnassa.

”Nyt ei pidä luovuttaa”, metsäsodan soturi julistaa.