Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • USA:n nautamääräputosi pohjalukemiin

    Tästä se alkoi. Kuivuudesta kärsivää laidunta ja karjaa Nebraskassa viime vuoden syyskuussa. Mike Wilson
    Tästä se alkoi. Kuivuudesta kärsivää laidunta ja karjaa Nebraskassa viime vuoden syyskuussa. Mike Wilson Kuva: Viestilehtien arkisto

    DECATUR, USA

    Viime vuonna alkanut kuivuus vaivasi USA:ssa kevään aikana edelleen karjantuotannolle tärkeitä preeria-alueita.

    Nyt ennusteet lupaavat olojen kohenemista Teksasin itäosissa ja sen pohjoispuolella. Sen sijaan Teksasin halkaisevalta linjalta Tyynenmeren rannoille asti kuivuuden pelätään jatkuvan ainakin syksyyn.

    USA:n maatalousministeriön mukaan lihanautoja oli tammikuun alussa yhteensä 89,3 miljoonaa päätä. Se on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja pienin pääluku sitten vuoden 1952.

    Myös emolehmien ja ensikoiden määrä oli vähentynyt kaksi prosenttia. Niiden pääluku oli yhtä pieni viimeksi vuonna 1941.

    Lihanautojen määrä alkoi vähetä, kun etanolin kysyntä siivitti viljan hinnan pilviin. Viime vuonna USA:n lihantuotantoalueita vaivasi lisäksi ankara kuivuus.

    Kuivuus autioitti amerikkalaisia karjatiloja vuosina 2010, 2011 ja 2012, kertoo lihantuotannon pää-äänenkannattajan, Cattle Buyers Weekly -lehden päätoimittaja Steve Kay.

    ”Varsinkin viime vuonna lihanautojen pääluku hupeni melkoisesti tärkeimmillä tuotantoalueilla – Missourissa, Teksasissa, Nebraskassa, Kansasissa ja Oklahomassa.”

    Teksasissa lihanaudat vähenivät jopa 12 prosenttia, Oklahomassa vain 1,3 prosenttia.

    Naudanlihantuotanto on USA:ssa perinteisesti suhdanneherkkää. Kun lihakarjasta maksetaan hyvin, pääluku laitumella kasvaa. Kun karjasta ei saa hyvää hintaa, pannaan lappu luukulle.

    Kayn mukaan tarvitaan useampikin suotuisa tekijä, jotta hupeneva lihakarja saataisiin taas hitaaseen kasvuun.

    ”Tärkeintä on kuivuuden loppuminen ja laidunolojen paraneminen. Seuraavan puolentoista vuoden aikana tarvitaan runsaita sateita.”

    Pääluvun palautumista vaikeuttavat kustannusten nousu ja karjatilallisten ikä. ”Mitä vanhempi, sitä vähemmän on intoa laajentaa. Siitoshiehojen kasvattaminen ei ole halpaa, vaikka juuri sen avulla karjan pääluku kasvaa.”

    Naudanlihan kysyntä on puolestaan riippuvainen kansantalouden näkymistä: löytyykö tarpeeksi kuluttajia, jotka haluavat maksaa kalliimmasta naudanlihasta?

    Naudanliha maistuu hyvältä, mutta sen myynti kärsii taantumassa – tai historian heikoimmassa noususuhdanteessa, kuten lihantuottajien lehden Beef Producerin päätoimittaja Alan Newport nykytilannetta luonnehtii.

    ”Naudanliha on yksi kalleimmista proteiinituotteista, ja siksi kuluttajat vaihtavat sen herkästi johonkin vaihtoehtoon. Ja pitää muistaa, että köyhemmissä maailmankolkissa pelkkä proteiinikin on luksustuote.”

    Viennillä on vain pienehkö merkitys naudanlihantuotannossa. Tuotannon elpymiseen vaikuttavat eniten kotimaisten kuluttajien varakkuus ja luottamus.

    ”Mitä enemmän kansalaisten varallisuus vähenee ja mitä pienemmäksi keskiluokkamme käy, sitä pahemmin naudanlihantuotantomme kärsii”, Newport lisää.

    USA:n maatalousministeriön tilastojen mukaan USA:ssa ostetaan vuosi vuodelta yhä vähemmän kalliimpaa, luurankolihaksista tehtyä jauhelihaa. Halvan jauhelihan kulutus on jatkuvassa kasvussa.

    Maaliskuussa julkaistun uuden kuluttajatutkimuksen mukaan amerikkalaisten proteiiniateriat ovat harventuneet 4,1 ateriasta 3,6 ateriaan viikossa.

    Kayn mielestä ratkaisevinta on kuitenkin se, mitä kuluttajille tarjotaan.

    ”Jos haluamme saada kuluttajat maksamaan yhä korkeampaa hintaa, meidän on parannettava laatua. Se edellyttää, että lihantuottajat tiivistävät yhteistyötään. Juuri yhteistyöllä luotiin yksi tunnetuimmista lihabrändeistä, Certified Angus Beef.”

    Monet ekonomistit eivät usko USA:n lihanautojen määrän kasvavan, vaikka kuivuus päättyisikin. Yksi syy on tuotantokustannusten nopea nousu.

    Emolehmätuotannon kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet 15 vuodessa, kertoo Texas A&M -yliopiston maatalousekonomisti Stan Bevers. Vuonna 1995 tuotantokustannus oli 323 dollaria per emolehmä USA:n lounaisosissa. Vuonna 2010 kustannukset oli jo 587 dollaria (450 euroa).

    Jokaisesta vierotetusta vasikasta aiheutuu kustannuksia 716 dollaria, kun mukaan lasketaan tuottamattomista eläimistä aiheutuvat kulut.

    Lihanautojen määrän kasvu riippuu paljon siitä, uskovatko karjantuottajat riskirahoituksella tehtyjen investointien tuottoon. Moni tuottaja miettii riskejä: mitä esimerkiksi uusi bse-hysteria vaikuttaisi lihanautojen arvoon?

    MIKE WILSON

    Avaa artikkelin PDF