Pekka Haavisto: Monet Nato-maat ovat luvanneet nopeaa käsittelyä Suomen Nato-hakemukselle

Nato-maat ovat Haaviston mukaan ymmärtäneet, että jäsenyyshakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksynnän väliin jäävän harmaan alueen ajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Lehtikuva/AFP.  

Berliinissä Nato-maiden ulkoministerien kokouksen illallisvieraana ollut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo hyvin monien Nato-maiden luvanneen Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksille nopeaa käsittelyä parlamenteissaan.

Nato-maat ovat Haaviston mukaan ymmärtäneet, että jäsenyyshakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksynnän väliin jäävän harmaan alueen ajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt.

”Jos ja kun Suomen ja Ruotsin hakemukset jätetään, monet maat ovat valmiita ilmoittamaan yksipuolisista turvallisuusavun lisäyksistä”, Haavisto kertoo.

Tähän voisi kuulua lisääntyviä sotilasvierailuja ja yhteisharjoituksia, kertoo Haavisto.

Haavisto kommentoi keskustelujen sisältöä etäyhteyden kautta toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa matkallaan lentokentälle.

Suomi jättää Nato-hakemuksen todennäköisesti keskiviikkona, kertoi Haavisto ruotsalaislehti Aftonbladetille ennen ulkoministerien tapaamista.

Lehden haastattelussa Haavistolta kysyttiin, milloin Suomi jättää Nato-hakemuksensa. Haaviston mukaan hakemuksen jättää fyysisesti Suomen Nato-lähettiläs Brysselissä, todennäköisesti keskiviikkona.

Jos neuvottelut sen jälkeen alkavat Naton kanssa, niitä hoitavat Suomen ulko- ja puolustusministeriön delegaatiot, Haavisto kertoo ruotsalaislehdelle.

Haavisto kertoo olevansa myös tyytyväinen Ruotsin etenevästä Nato-prosessista. Ruotsalaislehti Expressen kertoi torstaina lähteisiinsä nojaten, että Ruotsi aikoo hakea Nato-jäsenyyttä jo maanantaina.

Berliinissä yhdeksi illalliskeskustelun keskeiseksi teemaksi nousi Turkin julkisuudessa esittämä penseys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia kohtaan. Ulkoministeri Haavisto on aiemmin vakuutellut Turkin suhtautuneen maiden keskinäisessä yhteydenpidossa suopeasti Suomen tavoitteisiin.

Berliinissä tästä ei nähty julkisia merkkejä, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu toisti toimittajille maansa presidentin Recep Tayyip Erdoganin syytöksen, että Ruotsi ja Suomi tukisivat kurdien sissijärjestö PKK:ta ja sen syyrialaishaara YPG:ta.

”Turkki on alusta lähtien kannattanut Naton avointen ovien politiikkaa, mutta emme voi hyväksyä sitä, että liittolaisemme ja ystävämme tukevat terroristijärjestöä, joka tekee hyökkäyksiä Turkin joukkoja vastaan.”

Ulkoministeri mainitsi myös Turkkiin kohdistuvat vientirajoitteet, jotka ovat hankaloittaneet sen puolustusteollisuuden hankintoja ulkomailta. Sovittelevaa sävyä ei juuri löytynyt toimittajille annetussa lausunnossa, joskin Cavusoglu sanoi, että asiasta pitää neuvotella.

Teoriassa yksikin Naton jäsenmaa voi estää uuden jäsenen liittymisen, sillä jäsenyys vaatii jokaisen jäsenmaan parlamentin ratifiointia.

Haaviston mukaan suljettujen ovien takana käydyt keskustelut ovat olleet ystävällismielisiä, mutta Turkki on tuonut esiin itselleen tärkeätä terrorismin teemaa.

”On selvää, että Turkille jotkut näistä kysymyksistä ovat tärkeitä, ja he toivoisivat maiden tekevän enemmän terrorismin kukistamiseksi”, Haavisto sanoi.

Haavisto kertoo keskusteluissa korostaneensa Suomen tekemää työtä äärijärjestö Isisin vastaisessa kamppailussa. Lisäksi hän korosti sitä, että Suomen linja kurdien PKK:ta ja YPG:ta kohtaan on täysin linjassa muiden EU-maiden kanssa.

”Olemme listanneet terroristijärjestöiksi kaikki järjestöt, jotka EU:n puolelta on tällaisiksi listattu, emme poikkea mitenkään muista.”

Yhteisten illalliskeskustelujen lisäksi Haavisto kertoo käyneensä useita kahdenvälisiä keskusteluja paitsi Turkin ulkoministerin myös muun muassa Ruotsin, Saksan, Italian ja Romanian ministereiden kanssa.

Naton nykyisten jäsenmaiden ulkoministerien epävirallinen tapaaminen jatkuu vielä sunnuntaina Haaviston jo poistuttua paikalta. Epävirallinen tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan Nato-maiden ulkoministereille.