Puheet ja teot eivät ole samasta puusta

Entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) Rukan hangilta alkanut pohdiskelu eläkeiän nostamisesta jatkuu edelleen.

Vanhasen esitys sai aikoinaan työntekijäjärjestöt takajaloilleen. Kuinka pääministeri tai maan hallitus uskaltaa puuttua asiaan, joka

ei sille kuulu. Työehdoista, mukaan lukien eläkkeistä ja eläkeiästä, päättäminen kuuluu työmarkkinajärjestöjen mukaan heille.

Viime aikoina eläkeiän alarajan nostamisesta eniten meteliä on pitänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Järjestön mielestä eläkeikä tulisi nostaa 65 vuoteen ja samalla myös työaikaa pitäisi pidentää.

Nykyinen, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus pyysi joulukuussa työmarkkinajärjestöiltä yhteistä esitystä työurien

pidentämiseksi. Esityksen pitäisi olla tänään valmis.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies

kertoi eilen, että työnantaja- ja työntekijäpuolen näkemykset ovat edelleen niin

kaukana toisistaan, ettei yhteistä esitystä työurien jatkamiseksi vielä ole.

Työurien jatkaminen loppupäästä on jo nykyisinkin mahdollista. Töissä voi olla 68-vuotiaaksi. Eri asia sitten on, saako olla. Yli 50-vuotias työnhakija ei ole kovin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Vaikka työnantajat haluavat nostaa eläkeikää, eivät he halua pitää vanhemmista

työntekijöistään kiinni. Yleensä työntekijöitä

irtisanotaan kokeneemmasta päästä. Irtisanomisissa ovat kunnostautuneet erityisesti EK:n jäsenyritykset. Uudet työpaikat sen

sijaan ovat syntyneet pk-yrityksiin.

Viime vuonna työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan keskimäärin 253 200 kuukaudessa. Kasvua edelliseen vuoteen oli vajaa 10 000. Nuorisotyöttömyys on kaikkien mielestä vakava ongelma. Alle 25-vuotiaita työnhakijoista olikin keskimäärin noin 35 000.

Eläkeiän nostamiskeskusteluun tuo oman mielenkiintoisen lisänsä se, että nopeimmin viime vuonna kasvoi kuitenkin yli 50-vuotiaiden työttömyys. Yli 50-vuotiaita

työttömiä työnhakijoita oli kolme kertaa enemmän kuin alle 25-vuotiaita eli 107 200. Kasvua edellisestä vuodesta kertyi yli 9 000 henkilöä.

Terveystalon pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan 52 vuoden ikä on työntekijöissä eräänlainen ”parasta ennen”

-leima. Leimaamisen jälkeen työn saanti on sekä työntekijöiden että työantajien mielestä erittäin hankalaa.

Työurien jatkamisesta tuntuu tulleen yksi

kynnyskysymys Suomen tulevaisuudelle.

Onkin totta, että talouden kääntäminen

nousuun ei onnistu, ellei työn tekemistä lisätä.

Eri asia on, miten tässä onnistutaan, kun työuran alkupäässä on tulppa ja loppupäässä musta aukko.

Eläkeiän alarajan nostaminen 63 vuodesta

65 vuoteen saattaa tuntua joistakin järjettömältä samaan aikaan kun yli 50-vuotiaat eivät enää kelpaa työnantajille. Työuran pidentäminen alkupäästä on hankalaa, ellei nuori saa sitä ensimmäistäkään työpaikkaa.

Näyttää selvältä, että eläkeiän alarajaa

nostetaan lähivuosina. Se on varmaankin myös kansantaloudellisesti perusteltua.

Olisi kuitenkin hyvä, että eläkeiän nostamista

kovimpaan ääneen ajavat henkilöt näyttäisivät mallisuorituksen.

Tähän saakka mallia on näyttänyt vain maanantaina eläkkeelle 68-vuotiaana

eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri Raimo Sailas. Hänellä on varaa puhua, koska hän tekee niin kuin opettaa.

heikki.tuuri@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF