
Vihreä feministi valitsi kokoomuksen: ”Meidän on pystyttävä kytkemään talouden ja päästöjen kasvu irti toisistaan"
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén haluaisi lopettaa turkistarhauksen ja ulottaa koulumaitotuen myös kasvisjuomiin.
Saara-Sofia Sirén on syntynyt Mikkelissä, mutta identifioituu turkulaiseksi. Hänet valittiin tässä kuussa kokoomusnaisten puheenjohtajaksi. Kuva: Sanne KatainenKokoomuksen toisen kauden kansanedustaja Saara-Sofia Sirén haluaa rakentaa Suomesta hiilineutraalin yhteiskunnan, jossa yksikään nuori ei syrjäydy ja jonka hyvinvointi perustuu kiertotalouteen.
Haihattelua vai kunnianhimoa? Sirénin visiot perustuvat kahteen maisterintutkintoon, joiden pääaineita ovat kansainvälinen liiketoiminta ja tulevaisuudentutkimus.
”Suomessa poliittista päätöksentekoa vaivaa usein lyhytjänteisyys. Uteliaisuus ammutaan helposti alas, vaikka meidän pitäisi avoimin mielin miettiä, millainen yhteiskunnan pitäisi olla esimerkiksi 30 vuoden eikä vaalikauden kuluttua.”
Ajattelu lokeroituu helposti.
”Kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää. Esimerkiksi aborttien vähentäminen on tehotonta ilman hyvää seksuaalivalistusta ja ehkäisytarjontaa. Jos on huolissaan maahanmuutosta, kannattaa miettiä, miten sitä voidaan vähentää kehitysavulla ja ilmastonmuutoksen torjumisella”, Sirén sanoo.
”Kun mietitään erilaisten ongelmien, esimerkiksi juuri syrjäytymisen, ennaltaehkäisyä, ajatellaan helposti nykyisiä kuluja eikä pitkän aikavälin vaikutuksia. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin osa talouspolitiikkaa, ja maltilliset sijoitukset voivat tuoda yhteiskunnalle säästöinä suuren hyödyn.”
Samoin on ympäristöpolitiikan kanssa.
Ilmastonmuutos ja muut ekokatastrofit haastavat maailmantalouden toiminnan niin perusteellisesti, että koko yhteiskunnan toiminta on ajateltava uudella tavalla.
”Kiertotalous ei ole vaihtoehtoinen vaan paras ja ainoa toimintatapa pelastaa hyvinvointivaltio”, Sirén painottaa.
”Meidän on pystyttävä kytkemään talouden ja päästöjen kasvu irti toisistaan. Kaikesta kertakäyttökulutuksesta on pikkuhiljaa luovuttava ja arvioitava tarkkaan, mitä kaikkea kannattaa omistaa itse.”
Sirén valmistui vuonna 2010 kauppatieteiden maisteriksi (KTM) Turun kauppakorkeakoulusta ja vuonna 2018 filosofian maisteriksi (FM) kansainvälisestä tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelmasta. Kuva: Sanne KatainenSirén mainittiin viimeksi MT:n sivuilla Pekka Ervastin kolumnissa, kun Ervasti rinnasti Sirénin kannat kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen.
”Suomalaisena lainsäätäjänä Sirén tuntuu siis nostavan kädet pystyyn sen edessä, että koko kotimaasta ja kaikista sen kansalaisista asuinpaikasta riippumatta pidettäisiin huolta, mutta yleismaailmalliseen taisteluun ilmastonmuutosta vastaan täytyy löytyä poliittista tahtoa (MT 23.10.).”
Sirén oli yllättynyt omasta roolistaan kirjoituksessa ja varsinkin tulkinnasta, ettei hän välittäisi syrjäseudulla asuvista ihmisistä.
”Tiedän oikein hyvin ja olen nähnyt omin silmin, että syrjempänä asuu oikeita ihmisiä, myös monia, jotka ovat minulle läheisiä ja tärkeitä”, Sirén painottaa. Hänen mukaansa kinastelu siitä, onko kaupungistuminen hyvä vai huono ilmiö, on oikeastaan yhdentekevää.
”Olennaista on, että tällainen trendi on olemassa. Nyt on mietittävä, mitä yhteiskunnallisia ratkaisuja voimme tehdä, jotta kaupungit pystyisivät esimerkiksi kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan.”
Ervasti nosti esiin Sirénin, mutta myös monet muut kokoomuksessa pitävät kaupungistumista luonnonlakina.
Kansanedustaja ja sivutoiminen maanviljelijä Janne Sankelo (kok.) luonnehtii koko maan asuttuna pitämistä tavoitteena ”jaloksi, mutta käytännössä mahdottomaksi” (Yle 7.10.).
”En ymmärrä tarvetta tällaiseen vastakkainasetteluun. Totta kai maaseudun elinvoimasta on pidettävä huolta”, Sirén painottaa.
Myös metsien suojelun puolesta, turkistarhauksen kieltämiseksi sekä koulumaitotuen laajentamisesta kasvipohjaisiin maitotuotteisiin Sirén on ottanut kantaa. blogissaan.
”Esimerkiksi Kanadan hiljattain päivitetyissä ravitsemussuosituksissa pääasialliseksi ruokajuomaksi suositellaan vettä. Tätä faktaa vastaan ei ole perusteltua vääristää kilpailukenttää mainostamalla vain lehmänmaitoa ja vaikeuttamalla kasvipohjaisten maitojuomien tietä.”
Maataloustuottajien syyllistäminen ympäristöongelmista on Sirénin mukaan täysin turhaa.
”Maaseudulla tehdään paljon töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Monet viljelijät ovat tehneet valtavan suuria henkilökohtaisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Meidän on saatava tukipolitiikka tukemaan myönteistä työtä.”
Suomi käyttää esimerkiksi Ruotsiin verrattuna paljon rahaa viljelijöiden tukemiseen. Silti tiloilla on kannattavuuden kanssa suuria vaikeuksia.
”Ei ole maatalousyrittäjien syy, jos järjestelmä ei toimi”, Sirén painottaa.
”Tukijärjestelmää on uudistettava niin, että se ratkaisee sekä kannattavuus- että päästövähennyshaasteita.”
"Siihen, ettei kokoomuksella ole vielä ollut naispuheenjohtajaa, en näe mitään yksittäistä syytä." Kuva: Sanne KatainenSirén hämmästelee blogissaan usein sitä, ettei Antti Rinteen (sd.) hallitus ole ympäristökysymyksissä nykyistä kunnianhimoisempi, vaikka siinä ovat mukana vihreät ja vasemmistoliitto.
Viime hallituskaudella Sirén oli yksi kokoomuksen kansanedustajista, joka ei äänestänyt ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksen puolesta syksyllä 2018.
SDP esitti ministerille epäluottamusta, koska Soini otti osaa abortin vastaiseen mielenilmaukseen perustellen tekoaan henkilökohtaisella vakaumuksella.
Miksi vihreä feministi valitsi kokoomuksen? Puolueen, jolla ei satavuotisen historiansa aikana ole ollut kertaakaan naista puheenjohtajana.
”En ole imenyt kokoomuslaisuutta äidinmaidosta enkä suunnitellut nuorena poliittista uraa. Minut valittiin 13 vuotta sitten urheiluseuran puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä ymmärsin, että havaitsemani epäkohdat voitaisiin korjata poliittisella päätöksenteolla.”
Kokoomus valikoitui puolueeksi ”pitkällisen harkinnan jälkeen”.
”Puoleen talouskulma tuntui omalta. Siihen, ettei puolueella ole vielä ollut naispuheenjohtajaa, en näe mitään yksittäistä syytä. Vuorovaikutus ja verkosto ovat politiikassa tosi tärkeitä, ehkä miehet ovat olleet aiemmin taitavampia nostamaan omia porukoitaan.”
Henkilökohtaisesti Sirén on kohdannut ennakkoluuloja ainakin siinä, ettei hänen talousosaamistaan kahdesta tutkinnosta huolimatta tunnusteta.
”Kyllä miehiäkin profiloidaan kapeasti, ennakko-odotusten kaatamisessa on tehtävää puolin ja toisin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

