
Kaasusoihtu roihunnut viikkoja Nord Stream putken lähtöpäässä - kymmeniä metrejä korkea liekki näkyy Suomeen saakka
Venäjän epäillään joutuvan polttamaan ylimääräistä maakaasua satojen megawattien teholla turvasoihduissa, koska se on leikannut Saksaan toimitettavan kaasun määrää.
Nord Stream putken lähtöpäässä kaasusoihtu on rajan pinnan asukkaiden mukaan palanut aikaisempaa voimakkaammin viime viikkoina. Kuva: Veli TilliVirolahdella Kaakkois-Suomessa rajan tuntumassa on tehty lukuisia havaintoja Suomeen asti näkyvistä liekeistä Venäjän puolelta.
Itärajan takana taivasta iltaisin valaisseet tulet alkoivat näkyä kesäkuun puolivälissä ja ne ovat jatkuneet siitä asti välillä voimistuen ja välillä kokonaan tauoten.
Liekit on paikallistettu Nord Stream kaasuputken alkupäähän tai sen läheisyyteen rakenteilla olevan nesteytettyä maakaasua tuottavan LNG-laitoksen rakennustyömaalle.
”Sieltä Säkkijärven suunnasta kaasuputken alkupäästä loimotus näkyy meidän pihaan. Mereltä liekit näkyvät erityisen hyvin”, Virolahden Hurpussa aivan Suomen ja Venäjän merirajan tuntumassa asuva Veli Tilli kertoo.
”Tilanne on ollut poikkeuksellinen, en muista vastaavaa”, Tilli sanoo.
Hurpun Merivartioasema sijaitsee parin kilometrin päässä Tillin kotoa. Tilannetta kommentoineen Rajavartioston esikunnan mukaan mitään erikoista ei ole havaittu Venäjän puolella.
Tilli sen sijaan on käynyt mereltä Suomen aluevesiltä katsomassa ja kuvaamassa Venäjän puolelta Portovayasta näkyviä tulia.
”Otin valokuvia, vaikka niissä liekit eivät näytä ensinkään niin isoilta kuin luonnossa.”
Suomen puoleta on mahdoton sanoa, tulevatko liekit rakenteilla olevasta Portovayan maakaasunnesteytyslaitokselta vai sen tuntumassa olevalta Nord Stream 1 ja 2- kaasuputkien kompressoriasemalta.
Yksi mahdollisuus liekeille on, että kaasua joudutaan polttamaan, koska paine Gryazovetsista Säkkijärvelle johtavassa Venäjän sisäisessä siirtoputkistossa uhkaa kasvaa liian korkeaksi, kun kaasun vientiä Saksaan on leikattu.
”On mahdollista, että jos kaasun siirtoa nopeasti vähennetään, niin paine pyrkii putkistossa kasvamaan ja ylimäääräinen kaasu on pakko polttaa”, Petrokemian prosessien turvallisuusasiantuntija Mikko Ketala Insteam Consulting Oy:stä sanoo.
Yleensä kaasuputkiston liika paine päästetään ulos varoventtiin kautta. Jos niiden kautta ei kaasua saada vuodatettua tarpeeksi ulos, ylimääräinen kaasu voidaan joutua polttamaan turvasoihdusssa eli soihduttamaan.
Yksi syy kaasunpaineen nousemiseen putkistossa voi olla se, että kaasun syöttöä kaasukentiltä putkeen ei ole voitu tai haluttu laskea vastaamaan sitä vähentynyttä kulutusta, joka Nord Stream putken menee.
Venäjä leikkasi kaasunsiirto Säkkijärven kompressoriaseman kautta Nord Stream- putkeen 14. kesäkuuta jyrkästi.
Venäjän kaasuyhtiön Gazpromin mukaan sen oli pakko laskea Saksaan menevän kaasun toimitusmäärät 40 prosenttiin tavanomaisesta, koska Kanadassa huollossa ollut kompressoriaseman kaasuturbiinia ei Venäjään kohdistettujen pakotteiden vuoksi oltu palautettu. Sittemmin kaasutoimitukset on laskettu viidesosaan.
Kolme päivää kaasutoimituksen ensimmäisen leikkaamisilmoituksen jälkeen Portovayassa Suomen rajan tuntumassa aloitettiin soihduttaminen.
Maakaasun polttamisen tuottama lämpö näkyi yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan metsäpaloista varoittavan FIRMS-järjestelmän satelliittikuvissa.
Soihduttaminen on jatkunut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta siitä asti. Satellittikuvien tallentamat poltot vahvistavat Suomen puolella tehtyjen havaintojen ajoitusta.
Liekkejä kuvanneen Veli Tillin mukaan kaasua poltetaan yhden arviolta 100 metriä korkean piipun kautta.
”Liekki on suurimmillaan ollut kolmasosa piipun pituudesta eli sellaiset 30 metriä”, hän arvelee.
Petrokemian prosessien turvallisuuskonsultin mukaan sellaisessa liekissä palaa maakaasua hyvinkin yhden ison voimalaitoksen kulutuksen verran.
”Jos liekki on 30 metrinen, niin siinä palaa kaasua karkeasti 100 megawatin teholla”, Mikko Ketala Insteam Consulting Oy:stä arvelee.
Ketalan mukaan ylijäämäkaasua poltetaan kaasukentillä ja öljyntuotannossa, kompressoriasemilla soihdutukseen turvaudutaan harvemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




