Kirkko julkaisi uudet maaseutulinjaukset: ”Maaseutuvaikutusten arviointi mukaan kaikkeen päätöksentekoon”
Kirkon uusia maaseutulinjauksia esiteltiin Kirkon yhteiskuntapäivillä Joensuussa viime perjantaina.Joensuu
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, Kirkkohallituksen asiantuntija Liisa Välilä, Saarijärven seurakunnan talousjohtaja Emilia Jalomäki ja Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra Tuomo Törmänen osallistuivat kirkon maaseutulinjauksien 2023 tekemiseen. Kuva: Lari LievonenSuomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi viime viikolla kirkon uudet maaseutulinjaukset 2023.
"Kyseessä on 30-sivuinen teksti, jossa haluamme kiinnittää huomiota maaseudun nopeaan murrokseen. Olennainen kysymys on, että miten seurakuntien toimintaedellytykset turvataan koko maassa", työryhmän puheenjohtajana toiminut Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra Tuomo Törmänen sanoo.
"Monipaikkaisuus ja digitalisaatio tuovat maaseudulle paljon mahdollisuuksia", hän toteaa.
"Ohjelmassa myös linjataan, että maaseutuvaikutusten arviointi on tuotava mukaan kaikkeen kirkon päätöksentekoon. Tähän asti niin ei ole ollut", Kirkkohallituksen asiantuntija Liisa Välilä kertoo.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihisen mielestä yhteiskunnan instituutiot eivät pysy mukana maailman muutoksessa.
”Minä, joka maksan Helsingin kirkollisveroa, kuitenkin käytän kakkospaikkakuntani Kangasalan seurakunnan palveluita. Monipaikkaisuus olisi kirkolle ja seurakunnille koko maassa valtava voimavara, kun sitä osattaisiin hyödyntää oikein”, Vihinen toteaa.
Tutkimusprofessori huomauttaa, että kausittaisesti kasvavia alueita on Suomessa enemmän kuin kausittaisesti taantuvia.
”Maaseutu ei tyhjene. Mutta tapa olla siellä muuttuu. Palvelut täytyy järjestää sen mukaisesti: pyörille, virtuaalisesti, paikallisesti ja hajautetusti.”
”Maaseutu ei tyhjene. Mutta tapa olla siellä muuttuu.” Hilkka Vihinen
Saarijärven seurakunnan talousjohtaja Emilia Jalomäki katsoo, että seurakunnilla on taakkanaan liikaa hoidettavia kiinteistöjä.
”Kuntaliitoksia, seurakuntaliitoksia ja erilaisia uusia yhteiskuntakuvioita on edessä. Muutos vaatii luottamusta ja rohkeutta. Pitää katsoa eteenpäin ja pystyä tekemään myös nykyhetkessä epäsuosittuja päätöksiä”, Jalomäki sanoo.
”Loppujen lopuksi seurakunta on harvoja paikkoja maailmassa, missä 25 vuotta on vähän aikaa. Ei ole tärkeintä, että seurakunnan nimi säilyy, vaan että toiminta säilyy”, talousjohtaja kiteyttää.
Kirkon uusia maaseutulinjauksia esiteltiin Kirkon yhteiskuntapäivillä Joensuussa viime perjantaina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
