Pekkarinen: Hallitus vähättelee EU-aluetukien menetyksiä
Suomussalmen näyttämöyhdistys ry on Teatteri Retikan kantavia voimia. Yhdistyksen teatteritalohanke on ollut Elävä Kainuu Leader -yhdistyksen rahoittamia hankkeita, joiden rahoitus tulee EU:sta. pekka fali Kuva: Viestilehtien arkisto”Hallitus ei ollut valmis asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita EU-rahoituskehitysneuvotteluille. Se ei ollut valmis siihen. Lopputulos ei ollut kovin häävi”, sanoo eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.).
Pekkarinen sanoo, että pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) epäonnistuivat EU-huippukokouksessa, sillä sen linjaukset alue- ja rakennetuista ovat Suomelle erittäin epäedullisia.
Päättyneellä ohjelmakaudella Suomi sai aluetukia noin 1,75 miljardia. Neuvottelutuloksen perusteella Suomi on saamassa 1,33 miljardia vuosina 2014–2020, laskee Pekkarinen.
”Suomen tukipotti putoaa noin neljänneksen eli runsaat neljäsataa miljoonaa euroa”, laskee Pekkarinen.
Aluetukimenetyksille on selkeät perusteet.
Stubbin mukaan menetykset aluerahoissa johtuvat siitä, että nykyään EU:ssa on paljon Suomea köyhempiä alueita, joiden tuet nousevat.
Hän myös korostaa, että Suomen saamat tutkimusmäärärahat kasvavat ensimmäistä kertaa aluetukia suuremmiksi.
Suuri valiokunta linjasi jo viime marraskuussa Suomen neuvottelupäämääristä EU-kehysbudjettineuvotteluissa.
Pekkarinen katsoo, että etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen aluetukien osalta valiokunnan olisi pitänyt asettaa neuvottelutavoitteet vielä korkeammalle. Keskusta jätti asiasta pöytäkirjaan eriävän mielipiteen, sillä se ei hyväksynyt pohjaesitystä alue- ja rakennetuista.
”Huvittavaa on, että hallitus on vähätellyt menetyksiämme kertomalla Pohjois- ja Itä-Suomen -bonuksesta, joka putoaa nyt noin 35 eurosta 30 euroon asukasta kohden. Oleellista päätöksessä ovat kriteerit, joiden perusteella jaetaan perusrahat. Ne ovat muuttumassa.”
Keskusta edellytti, että harvan asutuksen kerroin on nostettava nykyiseksi koko maan alue- ja rakennerahoituksen perustuen määrittelyssä.
”Mutta jos aluetukien jakokriteerit muuttuvat, tämä aluebonus olisi pitänyt nostaa vähintään 50 euroon asukasta kohden”, Pekkarinen sanoo.
Hänen mielestään asia olisi pitänyt kirjata selkeästi Suomen neuvottelutavoitteeksi, mutta näin ei tehty.
”Hallitus ei ole viime viikkojen aikana enää tavoitellut kriteerien korjaamista. Aiemmin tunnustettiin, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maa.”
Pekkarinen muistuttaa, että Suomen EU-liittymissopimuksessa tunnustetaan harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamat erityisongelmat.
”Vielä 1995 tunnustettiin, että Suomella on aluekehityksen kannalta ongelmallisia asioita, jotka EU myös noteeraa. Nyt näitä välineitä ei enää ole.”
Pekkarinen sanoo, että päättyneellä ohjelmakaudella Suomen maksut EU:n aluepolitiikasta on ollut saamisiin verrattuna kaksinkertainen.
Jatkossa Suomi joutuu maksamaan yhteisestä aluepolitiikasta kolme kertaa enemmän kuin unionista saa.
”Suomi maksaa nyt vuosittain 600 miljoonaa euroa Euroopan unionin rakennepolitiikkaan, mutta saamme takaisin vain 200 miljoonaa euroa. ”
Suomi menetti aluetukia, koska se hyväksyi kokonaan uuden aluetuen, arvostelee Pekkarinen. Muun muassa Britannia, Ranska, Saksa ja Belgia, Espanja ja Italia saavat jatkossa aluetukea tietyille ”suuralueilleen”, joiden aluekansantuote alittaa 90 prosenttia unionin keskiarvon.
”EU:n rikkaat maat keksivät uuden tukialueen. Niiden tietyt alueet saavat suurempaa tukea kuin esimerkiksi Satakunta.”
Koko aluetukipotista maksetaan noin 33 miljardia tähän tarkoitukseen.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
