Pedot ja teollinen maankäyttö haastavat elinkeinon
Suurpetojen lisäksi poroelinkeinoa uhkaa teollinen maankäyttö, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Kaivos- ja tuulipuistosuunnitelmien yhteensovittaminen porotalouden tarpeiden kanssa ovat iso haaste.
”Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan on meille suuri mahdollisuus. Esimerkiksi jo poronlihalle myönnettyjen EU:n nimisuojajärjestelmän alkuperäsuojausten hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä.”
Suurpedot lisäävät porotalouden kustannuksia monin tavoin. Poronhoitajat ovat joutuneet lisäämään esimerkiksi maastossa liikkumista raatojen etsimisen takia, selittää Ollila.
Mitä pohjoisemmaksi poronhoitoalueella mennään, sitä enemmän poroja paimennetaan ja pidetään tiukasti tokissa.
”Tokan ympäri ajetaan ympärivuorokautisesti. Metsäalueilla yhtä intensiivinen paimennus ei yleensä ole mahdollista, monin paikoin poroja pidetään suurpetojen takia tarhassa.”
Eteläisemmissä paliskunnissa, joissa poromäärät ovat pienempiä, vaikuttaa petohävikki porokarjan rakenteeseen. Ilmiö on leviämässä myös pohjoisemmaksi, jos tilannetta ei saada haltuun.
”Yhä useampi vasa joudutaan kasvattamaan siitoseläimeksi teurastuksen sijaan. Vielä eivät muutokset näy porokarjojen ikärakenteessa pohjoisessa, mutta karjan nuorentuminen vähentää hyvin tuottavien porojen määrää vähitellen.”
Porot ovat parhaassa tuottoiässä 3–4 ikävuodesta alkaen.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
