Talouskasvu kituu, Suomen Pankilta tukea Sipilän politiikalle

Taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä julkistetut ennusteet talouden kasvusta jäivät vaatimattomiksi. Optimistisimman arvion antoi Pellervon taloustutkimus PTT, ja synkimpään näkymään päätyi Suomen Pankki.

Ennustusten keskiarvo jäi 1,0 prosentin kasvuvauhtiin vuosina 2016–2025 ja 1,2 prosenttiin vuosina 2026–2035.

Suomen pankin julkaisemassa hallitusohjelman ja ehdotettujen työmarkkinauudistusten mukaisessa vaihtoehtoislaskelmassa talouskasvu asettui nykyuraa korkeammalle.

Julkiset leikkaukset heikentävät kotimaista kysyntää lyhyellä aikavälillä, mutta niiden odotetaan myös taittavan julkisen velan kasvukehityksen. Kestävyysvajetta ne eivät kuitenkaan riitä korjaamaan

Suomen yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan heikko taloustilanne ruokkii itseään, kun yrittäjät odottavat talouskasvua ennen investointien toteuttamista.

Malisen mukaan rakenteelliset ongelmat on korjattava, mutta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta leikattaessa riskeerataan pitkän aikavälin kasvu.

Hän näkee talouskasvun tulevaisuuden erityisesti korkean jalostusasteen tuotteiden kannattelemana. Tällaisten tuotteiden ja palvelujen kehitykseen on panostettava myös jatkossa.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen toivoo hintakilpailukykyyn 10 prosentin loikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on samoilla linjoilla.

"Aika harva meistä ostaa parhaan tai halvimman mahdollisen auton. Kyse on hinta-laatusuhteesta. Ostanko siis tuon Toyotan, onko rahaa volkkariin, vai onko se peräti joku bemari", vertaa EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Yksikkötyökustannuksia liitto suitsisi äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla. Kilpailukykyä kehittämällä vienti lähtisi vetämään, ja EK:ssa odotetaan kotimaisen kysynnän seuraavan perästä.