Mistä ruoka on todella kotoisin? Selkeitä merkintöjä kaivataan
Ruuan alkuperän merkintöihin kaivataan nykyistä selkeämpää systeemiä. Niin kuluttaja tietäisi heti, mistä on kysymys ja mihin luottaa.
Lidlin myymälässä on ollut sen omaa Suomi Finland -logoa muun muassa Bergmann-naudan hintakyltin vierellä. Tuotetietojen mukaan liha on alkuperältään Saksasta. Kuva: Ryynänen RiittaRuokakaupassa kävijä tekee ostoksensa usein arjen kiireessä, eikä moni ehdi tai jaksa tuotteiden alkuperää tutkailla.
Markkinoinnin professori Pirjo Laaksonen pitääkin ruuan alkuperää mainonnassa ja valinnoissa erittäin haasteellisena.
”Juuston nimi voi olla Maatilan parhaat, ja se onkin virolaista juustoa. Tai paketissa lukee Riitan Herkku, jolloin ostaja ajattelee, että se on mustasaarelaista juustoa, mutta paketissa lukeekin hollantilainen gouda”, Laaksonen poimii esimerkeiksi.
Lidl käyttää Suomea hövelisti
Kuluttajan on ruokakaupassa valintoja tehdessään kuljettava silmä kourassa, mikäli haluaa perinpohjaisesti suosia suomalaista.
Esimerkiksi voimakasta kotimaisuuskampanjointia tällä hetkellä käyvä Lidl-ketju heiluttaa Suomen lippua sellaisissakin paikoissa mihin se ei kuulu.
Myymälöissä on ollut sen omaa Suomi Finland -logoa muun muassa Bergmann-naudan hintakyltin vierellä, vaikka tuotetietojen mukaan liha on alkuperältään Saksasta.
Näkyvien Suomi-symbolien takia kuluttaja voi mieltää, että hän ostaa kotimaista lihaa.
Lidl käyttää Suomen lippu -symbolia myös Isokari-brändin monissa tuotteissa. Friteeratut muikut ovatkin Kainuusta, mutta lohipakkauksista käy ilmi, että kalan viljelymaa on Norja. Lohi on vain pakattu Suomessa.
Tuottajille tarjolla markkinarako
Laaksonen pitäisi tervetulleena sitä, että alkuperämerkintöihin kehitettäisiin selkeä systeemi, selkeine symboleineen.
Niin kuluttaja tietäisi heti, mistä on kysymys ja mihin luottaa.
”Se olisi suomalaiselle viljelylle iso markkinarako.”
Laaksosen mielestä selkeän logon ansiosta kuluttaja pystyisi vaivatta tekemään oikeampaan osuvia päätöksiä.
”Eivät ihmiset tuoteselostuksia ala päivittäistavarakaupassa kovin helposti lukea, koska kauppareissusta tulisi aika pitkä.”
Laaksonen arvioi, että selkeän järjestelmän luominen olisi helpommin sanottu kuin tehty mutta nykyteknologialla toki mahdollista.
”Ongelmana on, kuka kotimaisuuden osoittaisi ja kuka sen laskisi.”
Ruokakohut korostavat kotimaisuutta
Lidlin aloittaessa Suomessa moni kuluttaja oudoksui kansainvälistä kauppaketjua.
Laaksonen ymmärtääkin, miksi Lidl haluaa nostaa tuotteiden kotimaisuutta esille muiden kauppaketjujen tapaan. Kotimaisuus on yksi tärkeä osa imagon luomista.
”Esimerkiksi lintuinfluenssat ja hullun lehmän tauti ovat selkeästi ohjanneet ihmisiä kiinnittämään huomiota siihen, mistä raaka-aineet ovat peräisin.”
Lue myös:
Lidl uskoo Kekkosen voimaan, Suomen lippua myös väärissä paikoissa.
Kommentti: Riitta Ryynänen: Lidl oli aiemmin kuin pornolehti – ostoksia hävettiin ja piiloteltiin.
Miksi Lidl ei perusta Liiteri-ketjua pieniin kyliin?
Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen: Suomalaisuus ei yksin riitä markkinoilla
Nämä lähikaupat myydään pois – osa voi muuttua Lidliksi
Lisää keskiviikon 27.4. Maaseudun Tulevaisuudessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
