Asenteet estävät hukkakauran torjumista
Hukkakauran leviämistä ei ole onnistuttu pysäyttämään, vaan saastuneiden peltojen määrä kasvaa. Ongelmana ovat niin viljelijöiden kuin viranomaistenkin välinpitämättömät asenteet hukkakauran torjuntaa kohtaan.
Tämä selviää Hämeen Ammattikorkeakoulusta valmistuvan Tero Männistön opinnäytetyöstä, jossa käsiteltiin viljelijöiden ja virkamiesten asenteita.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että on pieni välinpitämättömien viljelijöiden joukko, jonka pelloilta hukkakaura leviää. Esimerkiksi eläimet ja tulvat levittävät siemeniä kauas lähtöpaikasta.
Viljelijät eivät kuitenkaan yksin ole syypäitä hukkakauran leviämiseen, vaan joillakin alueilla heikko valvonta päästää ongelmatapaukset kuin koiran veräjästä. Suuri osa maaseutuelinkeinoviranomaisista lomailee heinä–elokuussa, joten tilojen tarkastaminen jää usein liian pienen joukon vastuulle.
Hukkakauraongelma on pahentunut vuosien varrella. Vuonna 2013 jo 17 prosenttia Suomen peltoalasta oli hukkakauran saastuttamaa. Pahin tilanne on Uudellamaalla, jossa yli kolmasosa pelloista on saastunut.
LIINA NIITTYMAA
Hukkakauraongelma on pahentunut vuosien varrella. Vuonna 2013 jo
17 prosenttia Suomen peltoalasta oli
hukkakauran saastuttamaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
