Syksyn karhusaalis oli ennätykselliset 388 karhua — kontioista 198 kaadettiin Pohjois-Karjalassa

Suomen metsissä liikkui ennen metsästyskautta arvion mukaan noin 2 200 yli vuoden ikäistä karhua. Kuvituskuva Kuva: Veijo Toivoniemi

Kuluvan metsästysvuoden karhunmetsästyksessä saatiin saaliiksi yhteensä 388 karhua. Jahti alkoi 20. elokuuta ja päättyi lokakuun viimeisenä päivänä.

Läntisellä poronhoitoalueella ammuttiin seitsemän karhua, itäisellä poronhoitoalueella 54 ja muualla Suomessa yhteensä 327 karhua.

Suomen riistakeskuksen Kainuun alueen riistapäällikkö Marko Paasimaa toteaa, että saaliskarhujen määrän perusteella itäisen poronhoitoalueen jahti kulki entiseen malliin. Saalis oli lähes sama kuin viime kaudella. Läntisellä alueella karhuja ammuttiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin saalis oli 16 karhua.

Paasimaan korviin ei ole kantautunut palautetta tai arvioita, mistä pienentynyt saalismäärä voisi johtua.

”Olikohan metsästäjiä suuren lupamäärän takia sijoittuneena itäiseen Suomeen?”

Tänä vuonna kontioita sai metsästää enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä 457 karhun metsästyskiintiö oli suurin koskaan myönnetty. Tavoitteena oli pienentää karhukantaa tiheimmän kannan alueella.

Paasimaa kertoo, että saaliiksi saatujen lisääntymisikäisten naaraiden määrää tarkastellaan ennen seuraavaa kautta.

”Alustavasti näyttää siltä, että saalissa on paljon nuoria uroksia ja naaraita eri puolilla Suomea. Näiden eläinten saaliiksi päätymisellä ei ole niin suurta vaikutusta karhukannan kokoon kuin lisääntymisikäisten saaliskarhujen.”

Poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnetyistä susiin kohdistuvista poikkeusluvista valitetaan lähes poikkeuksetta. Karhuihin kohdistuvista poikkeusluvista ei juuri ole valitettu, paitsi tänä syksynä juuri ennen metsästyskauden alkua.

Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri valitti Pirkanmaalle myönnetyistä kolmesta luvasta yhdessä paikallisyhdistystensä kanssa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valitukset.

Paasimaa myöntää yllättyneensä valituksesta.

”Kyllä se yllätti, sillä luonnonsuojelijat eivät muistaakseni ole aiemmin valittaneet karhuluvista.”

Karhunmetsästyksen kiihkeä tahti, teknologian runsas hyödyntäminen ja koirien käyttö ovat aiheita, joista syntyy keskustelua.

Riistakeskuksen myöntämässä poikkeusluvassa ei anneta määräyksiä esimerkiksi koirien käytöstä. Paasimaan mukaan keskustelu ajavien koirien käytöstä karhujahdissa on laantunut.

”Ilmeisesti uusi asia saattoi aiheuttaa muutosvastarintaa. Karhu se lopulta määrää jääkö se seisontahaukkuun vai juokseeko. Koiran korvien asennolla ei ole siihen vaikutusta.”