Isot jyräävät pienet, jos kuntaliitoksista äänestetään
Hallituksen linjaus 12 suuren kaupungin ja niiden ympäristökuntien pakkoliitoksista vaatii alueen asukkaiden enemmistön hyväksynnän.
Alueellinen äänestys tarkoittaa, että keskuskunnan kanta ratkaisee pienten kuntien kohtalon, arvioi keskustan kansanedustaja Tapani Tölli.
Jokaisessa suuressa kaupungissa on niin paljon asukkaita, että kehyskuntien äänet eivät riitä vastavoimaksi. Keskuskunnan enemmistön kanta ratkaisee käytännössä muodostetaanko suurkunta vai ei.
Töllin mielestä perustuslakia tutkitaan jatkossa tarkasti.
”Suomessa on kuntalaisten itsehallinto. Alueellinen äänestys ei ole kansanäänestys, jossa selviäisi kuntalaisten kanta oman kunnan liittymisestä. Se on isomman sanelua”, Tölli sanoo.
Epäselvää on, mikä on äänestyksen sitovuus.
”Hallituksen linjauksen lähtökohtana oli, että selvitysalueen äänet ovat kokonaisuus. Mutta linjaus on niin tuore, että kansanäänestyksen sitovuutta ja merkitystä ei ole vielä selkeästi linjattu”, valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala sanoo.
Hallituksen tiedotteessa rakenneuudistuksista nimenomaan mainitaan, että alueen asukkaiden enemmistön tuki vaaditaan, jotta pakkoa voidaan käyttää.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) selvitti asiaa torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
”Nyt ei haeta ratkaisuja pelkästään yksittäisten kuntien näkökulmasta, vaan ratkaisuilla, jotka ovat laajemmin koko alueen näkökulmasta kestävällä pohjalla. Sitä taustaa vasten on perusteltua, että valtioneuvostolle annettaisiin mahdollisuus käyttää toimivaltaa, mikäli ei päästäisi kokonaisuuden kannalta hyvään ratkaisuun”, Virkkunen vastasi.
Äänestystulosta voitaisiin tulkita joko veto-oikeutena, jolloin kunnalla olisi sen nojalla oikeus kieltäytyä liitoksesta, tai kansalaisten yleisen liitoshalukkuuden testaamisena.
Lain valmistelu alkaa tänä syksynä. Sillä täydennetään heinäkuussa voimaan tullutta kuntarakennelakia, johon myös itse pakkoliitospykälä aiotaan lisätä.
Laajalan mukaan säädös täytyy valmistella perusteellisesti. Pitää pohtia muun muassa valtioneuvoston toimivallan käyttämistä ylipäätään.
Virkkunen lupaa, että rima käyttää pakkoa pidetään erittäin korkealla.
Tölli ihmettelee, miksi pakko ylipäätään tuotiin työkaluksi.
”On aivan selvää, että tämä hallitus ei tee päätöksiä pakkoliitoksista. Aikataulu on siihen aivan liian tiukka.”
Kansanäänestys on ollut mahdollista järjestää jo nyt kuntaliitosta harkittaessa. Tämä pätee niin heinäkuussa voimaan tulleeseen kuntarakennelakiin kuin sitä edeltäneeseen kuntajakolakiin.
Äänestysalueena on lain mukaan kunta. Valtuusto ei ole kuitenkaan sidottu äänestystulokseen.
Jos kuntajakoselvittäjä kuitenkin pitää kansanäänestystä tarkoituksenmukaisena ja äänestystulos kannattaa kuntaliitosta ja valtuusto ei, kuntajakoselvittäjä voi esittää liitoksen tekemistä ja valtiovalta voi sen tehdä.
Tätä ei ole Laajalan mukaan käytetty koskaan.
Virkkusen mukaan kansanäänestyksiä helpotetaan sähköistämällä ne ja järjestämällä ne vaalien yhteydessä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
