Martta Wendelinin kuvitukset ovat osa kansallista muistia
Martta Wendelin: Järvimaisema Kuusamosta. 1968. Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Martta Wendelin on tunnettu ja rakastettu kuvittaja. Hänen kuvansa ovat haluttua keräilytavaraa ja postikorteista otetaan uusia painoksia.
Taidehistorioitsija, Wendelin-tuntija Tuula Karjalaisen mukaan Wendelinin elämän tragedia oli, ettei kuvitusta ja graafista taidetta arvostettu.
”Kuvittajan työ varjosti kaikkea ja oli Wendelinille suuri katkeruuden aihe – ja turha. Hän oli ajassaan suuri taiteilija.”
”Jos Wendelin olisi tiennyt, miten pitkään hänen kuvituksensa elävät, hänen olisi ollut vähän pakkokin arvostaa tätä puolta työstään”, Karjalainen päättelee.
Parhaillaan Martta Wendelinin taiteen eri puoliin, myös vähemmän tunnettuihin maalauksiin, voi tutustua Hämeenlinnan Taidemuseon laajassa näyttelyssä.
Esillä on yli 230 kuvitusoriginaalia ja lähemmäs 50 maalausta. Mukana on runsaasti painotuotteita, joissa Wendelinin työt aikoinaan tulivat tunnetuiksi: postikortteja, kirjoja ja lehtiä.
”Wendelin oli aikansa merkittävin visuaalinen taiteilija”, luonnehtii Karjalainen. Hän muistuttaa, että Wendelinin aikana ei ollut paljon visuaalisia taiteilijoita; toinen merkittävä aikalaiskuvittaja oli Rudolf Koivu.
”Wendelinin maailma on päiväsaikaa, kirkkaan valoisa, tuttu, turvallinen, toistuva”, Karjalainen summaa.
Martta Wendelinin keskeisen luomiskauden aikaan sijoittuu myös sota ja pula-aika.
”Ne eivät ole hänen maailmassaan tärkeitä, mutta ne tulevat hienovaraisesti esiin, kun niitä etsii”, Karjalainen huomauttaa.
Hän on havainnut Wendelinin taiteessa ajan syklisyyden: pääsiäinen, juhannus, joulu – ne toistuvat joka vuosi. ”Rauha ja lohduttavuus ovat hänen maailmansa suuria asioita.”
Karjalainen sanoo, että jokainen Wendelinin kuvituksia katsellut tietää, ettei hänen maailmansa ole totta.
”Se ei haittaa, koska eräällä tavalla hänen maailmansa on se, mitä toivotaan.”
Karjalainen toteaa, että Wendelin oli virkanainen.
”Hän kuvasi perhettä perheettömänä. Hän oli kaupunkilaistyttö ja loi kuvituksissaan perheen maaseudulle.”
Martta Wendelinin maailma sai Karjalaisen mukaan juurensa siitä yhteiskunnasta, jossa taiteilija eli.
”Se katsoo taaksepäin, ei eteenpäin.”
Wendelinin arvomaailma oli ajan hengen mukainen, jopa sitä tiukempi. Kuvituksissaan Martta Wendelin sai vapaat kädet. Hän on kuvannut erityisesti 20–30-vuotiaita naisia. Hänen perheissään on tyypillisesti kaksi, enintään kolme lasta.
”Vaikka kuvat ovat maaseudulta, niissä ei tehdä raskaita töitä. Naisen reviiri on pieni. Naisen ja miehen roolit ovat aika tiukat. Tytöt ovat herttaisia, pojat leikkivät”, Karjalainen sanoo.
Muutamassa kaupunkikotiin sijoittuvassa kuvassa mies lukee lehteä, mitä nainen ei tee Wendelinin kuvissa koskaan.
”Naiset hymyilevät säyseästi, he eivät ole iloluontoisia.”
Wendelin on varsin tarkkaan pitäytynyt naiskuvissaan nuorissa naisissa.
”Hän ei tuntenut tarvetta tehdä kuvia vanhoista naisista, ei edes keski-ikäisistä.”
Siksipä nyt esillä olevassa näyttelyssä oleva öljymaalaus taiteilijan äidistä on harvinainen poikkeus, johon kannattaa tutustua.
Kuvitukset olivat Martta Wendelinille välttämättömiä, ne toivat elannon. Samalla niihin kului aikaa, eikä taiteilija päässyt rakkaan maalaamisen pariin.
Tilanne kohentui 1940-luvun lopulla taiteilijan muutettua uuteen kotiin Tuusulan Annivaarassa. Kodin yhteyteen rakennetussa ateljeessa Wendelin pystyi keskittymään maalaamiseen aiempaa paremmin. Siellä syntyi maisemamaalauksia, muotokuvia ja asetelmamaalauksia puutarhan rakkaista kukista.
Hämeenlinnan Taidemuseon näyttely on toteutettu yhteistyössä Tuusulan taidemuseon ja Korttien talon kanssa.
Maikki Kulmala
Martta Wendelinin näyttely
Hämeenlinnan Taidemuseo,
30.8. asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
