Äänekosken uusi tehdas ahmii vuodessa 6,4 miljoonaa mottia
ESPOO, ÄÄNEKOSKI (MT)
Metsä Fibren projektijohtaja Timo Merikallio istuu työpöytänsä takana Espoon Tapiolassa.
Suomalaisen metsäteollisuuden katse suuntautuu kuitenkin tiiviisti yli 300 kilometrin päähän, Keski-Suomeen Äänekoskelle.
Biotuotetehtaan lopullista rakentamispäätöstä odotetaan tänä keväänä.
”Hankkeen esisuunnittelu on tehty ja tehtaan käynnistykseen tarvittava luvitus on kunnossa. Päälaitetoimittajien kanssa neuvotellaan aiesopimuksista.”
Toteutuessaan noin 1,1 miljardin investointi on metsäteollisuuden historian suurin Suomessa.
Kun Äänekosken nykyinen sellutehdas käyttää vuositasolla noin 2,4 miljoona kiintokuutiometriä puuta, on uuden biotuotetehtaan arvioitu käyttömäärä 6,4 miljoonaa.
Päivätasolla puunkäyttö olisi 18 000 kuutiota.
”Tehdasalueen omat hakekasat kestävät puskurivarastoina reilun viikon ajan”, Merikallio kertoo.
Mittaluokan suuruutta kuvastaa se, että tulevaisuudessa tehdasalueelle saapuu päivittäin 275 rekkaa täydessä puulastissa.
”10 prosenttia Suomen teollisesta puunkäytöstä tapahtuu tulevaisuudessa Äänekoskella.”
Suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset koskettavat 2 500 henkeä. Uudet työpaikat syntyvät enimmäkseen logistiikkaan.
”Keski-Suomessa on reagoitu varsin nopeasti koulutustarpeisiimme. Puunkorjuussa ja kuljetuksessa on ensisijainen tarve alan ammattilaisille”, Merikallio sanoo.
Äänekosken hankinta-alue on säteeltään 150 kilometriä.
”Tämä käytännössä muuttaa valtakunnallisesti metsäpuolen logistiikkaa. Vaikutukset säteilevät koko Suomeen.”
Biotuotetehtaan tuotanto nojautuu aluksi enimmäkseen perinteiseen selluun.
”Sellu on tuotannon ydin ja tärkein tuote, mutta lisäämme myös vahvasti energiantuotantoa. Jatkossa tehtaalta myydään ulos terawattitunti sähköä vuodessa.”
Muita avauksia ovat esimerkiksi biokaasu sekä ligniinin jatkojalostus.
”Ensimmäisen vaiheen biotuotteet, kuten tuotekaasu sekä hajukaasuista valmistettava rikkihappo, palvelevat tehdasprosessia. Tutkimme myös ligniinin jatkojalostukseen mahdollisuuksia.”
Jalostuneempia tuotteita päästään työstämään 2017 alkaen, kun uusi tehdas on toiminnassa.
”Selvitämme kuitutuotteiden uudenlaisia käyttömahdollisuuksia, ja olemme kiinnostuneita myös energiatuotteiden, kuten biohiilen tai bioöljyn, valmistamisesta.”
Pitkäkuituisen havusellun kysyntä on kasvussa.
”Olisi todella suppeaa pitää metsäteollisuutta auringonlaskun alana. Kasvavat markkinat avautuvat Aasiassa. Pitkäkuituinen havusellu on toimintamme kulmakiviä.”
Parhaat raaka-ainevarannot sijaitsevat Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä.
”Sellun tekeminen on toimintaa, jonka on tapahduttava lähellä raaka-ainevaroja. Pohjois-Amerikassa on paljon mäntypistiäisten aiheuttamia metsätuhoja ja tekniikka on vanhaa. Venäjällä infrastruktuuri on kehittymätöntä ja poliittinen tilanne haastava. Suomi ja Äänekoski erottuivat monella tavalla edukseen.”
Keski-Suomen infrastruktuurin on kuitenkin oltava paremmassa kunnossa, jotta ympärivuotinen puunkorjuu mahdollistuu.
”Nelostien liikenneratkaisut, alemman tieverkon kunnostaminen sekä rataosuuksien kohentaminen ovat tärkeitä hankkeita.”
JUKKA KOIVULA
Keski-
Suomessa on reagoitu varsin
nopeasti koulutustarpeisiimme.«
timo merikallio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
