Järviradio jututtaa ja vie maailmalle
Yhteyksiä suuntaan ja toiseen. Markku Mäenpään takana Järviradion pihamaalla sijaitsee 70-metrinen radiomasto. Vieressä on lautasantenni, jolla vastaanotetaan Amerikan ääntä iltalähetyksiin. Päivi Karjalainen Kuva: Viestilehtien arkistoALAJÄRVI
”Radio on viihdeväline. Toimimme kuuntelijoiden ehdoilla, ja toisaalta pienet toimijat pääsevät kauttamme ääneen”, ohjelmapäällikkö Markku Mäenpää määrittelee Järviradion ohjelmistopolitiikkaa.
Tahti on rauhallinen ja kansalaismielipiteelle annetaan tilaa. Ohjelmapäällikkö itse ei juuri ole äänessä. Työtä riittää muutenkin.
Ketkä sitten kuuntelevat Alajärvellä toimivaa Järviradiota? Lähiseudun asukkaat, maanviljelijät ja muut maalaiset? Hekin, mutta eniten kuuntelijoita on pääkaupunkiseudulla.
Kuuntelijalukuja Mäenpää ei kerro, mutta Järviradio mainostaa itseään Suomen kuunnelluimpana kaupallisena alueradiona. Lähettimiä sillä on 23 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
Puolet suomalaisista voi kuunnella Järviradiota ja netissä koko maailma. Helsingin seudulla esimerkiksi Järviradion lähettämät eduskunnan kyselytunnit ovat suosittua kuunneltavaa.
Moni autoilija eri puolilla Suomea virittää radionsa Järviradion taajuuksille ja soittaa lähetykseen. Enemmistö kuuntelijoista on yli 45-vuotiaita.
”Järviratiossa ei kettutytöt heilu”, kuuluu kuuntelijan kehu Suomi24:ssä.
Vanhemmalle kuulijakunnalle soitetaan humppaa, kasari- ja ysäripoppia sekä paikallisten kykyjen esityksiä. Iltayhdeksältä napsahtaa päälle Voice of American lähetys, jota Mäenpää tietää nuorten kuuntelevan.
”Sieltä he kuulevat kappaleita, jotka sitten tulevat muotiin Suomessa pari kuukautta myöhemmin.”
Mäenpää perusti Järviradion kahden kaverinsa kanssa vuonna 1987. Niinä aikoina syntyi kuutisenkymmentä paikallisradioita. Tuolloin perustetuista radioista vain Järviradio on jatkanut toimintaansa.
Ennen radiouraa Mäenpää työskenteli Puolustusvoimissa viestipuolella ja Posti-Telellä.
Tätä nykyä Suomessa on 12 Järviradion kaltaista itsenäistä kaupallista radiokanavaa sekä noin 70 ketjuradiota.
Taloudellisesti ankeita aikoja Järviradiossa koettiin 1990-luvulla, mutta nyt talous on Mäenpään mukaan vakaalla pohjalla. ”Luottokelpoisuus on parasta AAA-luokkaa, mikä on alalla harvinaista.”
Suuret kuulijamäärät takaavat ilmoitusten menekin. Lisäksi Järviradio myy ainoana paikallisradiona maksullista ohjelma-aikaa esimerkiksi uskonnollisille yhteisöille ja puolueille.
Kuulijat maksavat levytoivomuksistaan noin kympin.
Ohjelmabudjetti on Mäenpään mukaan 300 000 euroa.
Aseman investoinnit harkitaan tarkkaan. Laitteet hankitaan sieltä, mistä edullisimmin saadaan. Paljon on ostettu käytettynä muilta. Teknistä osaamista ja innovatiivisuutta on omasta takaa ohjelmapäälliköstä lähtien.
Päätoimitus on Alajärvellä omakotitalon näköisessä tiilirakennuksessa. Se on perustettu entiseen hirsitalotehtaan näyttelyhalliin. Työhuoneet löytyvät pärekattoisista hirsimökeistä.
Lämpö rakennukseen otetaan 200 metrin syvyydestä maasta ja viilennys kalliosta. Näin energiakulut on saatu neljännekseen aiemmasta, eikä koneellinen ilmastointi karhenna juontajan kurkkua.
Maaseudun sydämessä sijaitsevalle Järviradiolle kaukomaat eivät ole vieraita. Suosittuja kuuntelijamatkoja on järjestetty muun muassa Kuubaan, Intiaan ja Israeliin.
Thaimaan ja Alajärven välille jäi kuuntelijamatkan perintönä pysyvämpi side. Herra Rana, räätäli, käy Alajärvellä muutaman kerran vuodessa ottamassa mitat ja pukutilaukset monelta mieheltä ja naiselta.
Toimittajat tekevät Järviradiolle ohjelmaa eri puolilta maata. ”Heidän studionsa ovat kännyköissä. Niillä he lähettävät juttunsa Alajärvelle, mistä ne lähtevät ulos”, Mäenpää kertoo.
Järviradion kuuntelu netissä on Mäenpään mukaan räjähdysmäisesti kasvamassa. ”Nettikuunteluun käy vaikkapa kännykkä, eikä sitä voi rajoittaa. En usko, että hallitus ryhtyy rajoittamaan mainostamista nettiradioissa.”
Sen sijaan väliaikaisilla luvilla toimivien ja lyhytaikaisten tilapäisradioiden uhkana on valmisteilla oleva laki, tietoyhteiskuntakaari, joka tullee voimaan ensi vuoden alussa.
Laki kieltäisi väliaikaisluvilla toimivilta radioilta mainonnan ja sponsorointimahdollisuuden ja veisi siten pohjan pois toiminnalta. Tämä koskisi muun muassa ravi-, ralli- ja messuradioita sekä uskonnollisten kesäjuhlien radiotoimintaa.
”Mediatalot ja mainosalan keskusliitto vastustavat lakia sillä perusteella, että se rajoittaisi sananvapautta sekä yrittäjien vapautta ja kilpailua”, Mäenpää kertoo.
Järviradiota laki ei Mäenpään mukaan kaataisi, vaikka esimerkiksi Helsingissä se on toiminut vuodesta toiseen väliaikaisilla toimintaluvilla.
LEENA NYGÅRD
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
