Sääennusteissa on isoja eroja, mutta koronaa ei voi syyttää - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Sääennusteissa on isoja eroja, mutta koronaa ei voi syyttää

Ennustelaitokset pelkäsivät ongelmia ennusteiden luotettavuudessa. Lentoliikenteestä saadaan tarkkaa tietoa ilmakehästä ja korona hyydytti lentämisen. Vaikutukset ovat jääneet kuitenkin olemattomiksi.
Kuva: Kari Salonen / Piirrokset: Jukka Pasonen / Kuvitus: Juho Leskinen
Viime päivien kaltainen sää on hankala säiden ennustajille, kun Atlantilta vyöryy matalapaineita päivän kahden välein Pohjois-Eurooppaan.

Sääennusteiden luotettavuuden pelättiin kärsivän koronasta. Sääennusteita laskevat supertietokoneet keräävät havaintotietoa ilmakehästä myös lentokoneista ja korona-aikana lentäminen romahti.

Niin ei kuitenkaan käynyt, toteaa meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelman johtaja Sami Niemelä Ilmatieteenlaitokselta. Muut tietolähteet kuten satelliitit kompensoivat tiedonsaantia ja lentäminenkin jatkui.

Tilanne huolestutti sääennustuksia tekeviä, kun lentoliikenne alkoi voimakkaasti vähentyä keväällä. Tämän takia aiemmin tehtyjä sääennusteita testattiin poistamalla laskennasta lentoliikenteestä saadut tiedot. Ero oli lopulta merkityksetön, Niemelä kertoo.

Säämalleihin kerätään tietoa monesta lähteestä ja satelliitit ovat keskeisiä. Ilman satelliitteja tilanne olisi voinut olla toinen, Niemelä arvelee.

Sääennusteita laskevat tietokoneet tarvitsevat tarkat tiedon laskentahetken säästä ja mitä parempia tiedot ovat, sitä tarkempia ennusteita saadaan.

Lentoliikenteen vähenemisen takia lisättiin myös sääluotauksia. Sodankylästä lähetettiin ennen koronaa kaksi sääpalloa vuorokaudessa. Keväällä määrä kaksinkertaistettiin ja tiheää luotausta jatkettiin elokuun loppuun.

MT vertasi Suomen ja Norjan ilmatieteenlaitosten ja Forecan pitkän ajan ennusteita keskiviikkona. Isoja eroja on etenkin yli kolmen vuorokauden ennusteissa.

Niemelän mukaan syitä voi olla useita. Yli kolmen vuorokauden ennusteissa käytetään globaalien säämallien tuottamia ennusteita. Malleja tekeviä laitoksia on muutama eri puolilla maailmaa.

Eurooppalaisten ilmatieteenlaitosten yhteistä keskusta, ECMWF:ää, Readingissä Englannissa pidetään alan markkinajohtajana.

Ilmatieteenlaitos seuraa ECMWF:n ennusteita, mutta myös muita, Niemelä kertoo. Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Virolla on lisäksi yhteinen laskentaryhmä, joka ennustaa Pohjois-Euroopan säätä alueellisesti kolmesta vuorokaudesta eteenpäin.

Niemelän mukaan sääennusteet ovat varsin luotettavia 5–7 vuorokautta eteenpäin, mutta säätyyppi vaikuttaa. Laajoja sääilmiöitä kuten matala- ja korkeapaineiden liikkeitä osataan ennustaa useita päiviä eteenpäin, kun paikallisissa kuurosateissa ja ukkosissa tunti tai vuorokausi ovat pitkiä aikoja.

Hankalia ovat tämän hetken kaltaiset tilanteet, kun Pohjois-Atlantilta kiertyy matalapaineita päivän kahden välein Pohjois-Eurooppaan. Säätyyppi pysytään arvioimaan, mutta milloin sataa ja minne sateet osuvat, on jo vaikeampaa ennustaa.

Hän ei osaa sanoa yksittäistä syytä, miksi sääennusteissa on juuri nyt aika paljon eroja viikonlopun jälkeen. Samat säämallit ovat olleet kaikilla käytössä.

Säämallien antamaa tulosta verrataan aiemmin kertyneeseen tietoon ja kokemukseen, joiden avulla säämaalien ennusteita pyritään parantamaan. Se voi selittää eroja, hän miettii.

Torstaina iltapäivällä näytti siltä, että pitkän ajan ennusteet ovat varsin luotettavia ensi viikon puoliväliin, mutta siitä eteenpäin epävarmuus kasvaa.

Niemelän mukaan viikkoa pidetään takarajana laajojen sääilmiöiden ennusteille. Siitä eteenpäin pystytään kertomaan, onko tavallista kuivempaa tai sateisempaa tai miten lämmintä on keskimääräiseen verrattuna.

Lue lisää

Suomessa 105 uuttaa koronatartuntaa – Tartuntojen lähde tiedossa Husin alueella vain murto-osalla

Maski suojaa myös maalla

Koronaepidemia kiihdyttää vauhtiaan – kansalaiset laistavat suosituksia maskien käyttämisestä

THL: Jos koronaepidemia etenee kiihtymisvaiheeseen, maskia suositellaan lukioissa ja ammattikouluissa