Ympäristö

Viranomaisten kannustus vaihtui yllättäen vaatimukseen monen tuhannen euron luvasta ja järven kunnostus pysähtyi: "Kolmen vuoden työ meni hukkaan"

Järven hoitotyö talkoilla vesittyi vihtiläisellä järvellä, kun lumpeiden koneniittoon vaadittiin lupa.
Jarkko Sirkiä
Kalastuskunnan puheenjohtaja Keijo Nurmentaus on yrittänyt repiä käsin lumpeita, mutta todennut sen lähes toivottomaksi työmaaksi.

Vesikasvien niitto veneen perässä vedettävällä auralla keskeytyi ja käytännössä loppui reilu vuosi sitten Vihdissä sijaitsevassa Petäys-järvessa. Pattitilanne syntyi, kun Uudenmaan ELY-keskus vaati talkoolaisia hankkimaan vesikasvillisuuden poistamiseen luvan Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Yleensä toimeen riittää pelkkä ilmoitus.

"Kolmen vuoden työ meni hukkaan, sillä eihän näitä käsipelillä kukaan pysty täältä kiskomaan", sanoo järven kunnostusta hoitaneen kalastuskunnan puheenjohtaja Keijo Nurmentaus.

Viikatteenkin käyttö on vaikeaa, sillä lumpeet lähtisivät ajelehtimaan katkaisun jälkeen.

Rannalta katsoen ongelmaa ei ole, mutta veneessä tilanne näyttää toiselta. Mutapohjainen, matala järvi on varsinkin länsipäästään vesikasvillisuuden valtaama ja haittaa järven virkistyskäyttöä.

Niitto aloitettiin 2017, ja kolmen kesän ahertamisen ansiosta vesikasvit vähenivätkin. Keväällä 2020 tuli kuitenkin mutkia matkaan. Yksi järven mökkiläisistä oli valittanut niitosta ELY-keskukseen. Sieltä tuli yhdistykselle selvityspyyntö, ja heitä vaadittiin tekemään virallinen ilmoitus niitosta.

Yhdistys ei ollut tehnyt niittoilmoitusta, koska Nurmentauksen mukaan sitä ei edellytetty.

"Olin yhteydessä ELY-keskukseen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja mökkikuntaan. Kaikissa tätä niittoa pidettiin niin vähäpätöisenä, että ilmoitusta ei tarvinnut tehdä. Meitä jopa kannustettiin, että hyvä, kun huolehditte järvestä", sanoo Nurmentaus.

Yhdistys teki pikavauhtia selvityksen ja ilmoituksen. Vajaan kuukauden päästä tuli vastaus, jossa todettiin niiton voivan muuttaa vesiympäristöä ja aiheuttaa "luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista ja vesistön tilan huononemista". Lisäksi vaadittiin niittoluvan hankkimista Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.

"AVI:ssa oltiin yllättyneitä, että niittoon olisi tarvittu lupa. Loppujen lopuksi he löysivät kategorian, johon lupa voisi sopia. Prosessin hinnaksi he arvioivat noin 4 000 euroa", Nurmentaus kertoo.

Nurmentaus kertoo, että summa ylittää heidän yhdistyksensä maksukyvyn. Jäsenmaksua maksaa järven 50 mökkiläisestä noin puolet, joten yhdistys liikuttelee muutaman sadan euron summia vuodessa.

Yhdistys teki uuden ilmoituksen niitosta ELY-keskukseen. Siinä yhdistys ehdotti, että he niittäisivät vähemmän kuin olivat aikoneet: vain noin 1,5 hehtaarin alaa 30 hehtaarin kokoisen järven länsipäässä. ELY pystyi kuitenkin kannassaan, lupa oli haettava.

Niittoilmoituksen esitteli vuonna 2020 esimiehelleen rakennusmestari Juha Kuvaja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hän kertoo heidän saavan vuodessa noin 300 vesienhoitoon liittyvää ilmoitusta. Niistä useimmat käsittelevät ruoppausta ja vesikasvien niittoa vain 10–15 prosenttia.

Rakennusmestari Kuvaja sanoo, ettei hän käynyt tutustumassa paikan päällä kyseiseen järveen. Hän ei osaa myöskään arvioida, miksi erityisesti ja juuri Petäyksessä niittoilmoitus ei riittänyt vaan se päätettiin alistaa AVI:n lupamenettelyyn.

Asian Uudenmaan ELY-keskuksessa ratkaisi ylitarkastaja Perttu Ottelin. Hän ja toinen asiaa hoitanut henkilö ovat siirtyneet muihin tehtäviin.

Ottelinin virkaa ELY:ssä hoitaa nykyään Ilppo Kajaste. Hänen näkemyksensä mukaan vesikasvien niitoille ei yleensä vaadita lupaa, eikä hänelle ole sellaisia tapauksia edes tiedossa.

"Minulla on käsitys, että yleensä sellaista ei edellytetä", hän sanoo.

Ylitarkastaja Kajaste vahvistaa alaisensa kommentin, että järviä ei käydä tutkimassa ennen päätösten tekoa.

"Ei meillä ole sellaiseen resursseja. Ilmoituksen perusteella katsotaan ja ratkaistaan asia."

Hänkään ei osaa sanoa, kuinka niitto Petäys-järvessä vaaransi luontoarvot. Kyseessähän ei ole suojelualue, ja yhdistyksen hakema niittoala on varsin pieni.

Petäyksen kalastuskunta päätti ryhtyä kunnostamaan järveä vuonna 2017, ja niittoa kokeiltiin aluksi rehevöityneimmissä paikoissa: noin puolitoista kilometriä pitkän järven länsipäässä ja hieman keskemmällä.

Yhdistys hankki kumiveneen ja asensi sen perään pienen perämoottorin sekä köyden päässä kulkevan auran katkomaan lumpeita ja ulpukoita.

Ajatuksena oli hitaasti tukehduttaa sitkeää kasvustoa mökkien lähellä, ja siihen oltiin hyvää vauhtia pääsemässä.

Järven talkoolaiset ovat kummissaan ja harmissaan. Eniten Nurmentaus on huolissaan järven tulevaisuudesta ja siitä, ovatko kaikki samalla viivalla lupa-asioissa.

"Olen 40 vuotta mökkeillyt järvellä, ja 20 vuoden ajan järvi on selvästi rehevöitynyt lisää. Kunnostus pitää lopettaa nyt, kun kasvustoa onnistuttiin jo saamaan hieman kuriin."

Lue lisää:

Katso video: Niittokone seilaa laineilla ja keräilylaite paahtaa perässä – näin katoaa kaislikko järvestä

Peittääkö vesikasvusto uimarannan ulappaa? – Vielä ehtii ilmoittaa vesikasvien koneellisesta niitosta ely-keskukseen

Aiotko ruopata rantaa? Urakasta on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen, muistuttaa ely-keskus

Umpeutuvan järven kunnostus kiellettiin: "Meillä tuhotaan järvet, koska viitasammakko on eteläisessä Ranskassa uhanalainen"

Lumpeita ja ulpukoita ei lannisteta hetkessä, sillä niillä on juuristossaan runsaasti ravinteita uuteen kasvuun.
Lue lisää

Joensuun loukkaantunutta karhuemoa ei ole saatu kiinni – emo lopetetaan, pennuille etsitään sijoituspaikkaa

Ely-keskukselle ei mikään riitä

Näissä maakunnissa saa perjantaista lähtien kokoontua 50 henkilöä – kesäkuussa rajoitus lievenee myös pääkaupunkiseudulla

Metsä Fibren tehdas tärkeä koko Suomelle