Bioenergia

Ilmalämpöpumppujen myynti räjähti tänä vuonna hurjaan kasvuun, kun korkein oikeus päätti sallia laitteet myös kerrostaloissa – "Kukaan ei tahdo kokea samaa kuumuutta enää uudelleen"

Ilmalämpöpumppujen myynti rikkoo ennätyksiä, mutta ala kärsii laite- ja asentajapulasta. Laitteita joutuu jonottamaan viikkoja tai jopa kuukausia.
Kimmo Haimi
Ossi Hölli (vas.) ja Antti Setälä vaihtoivat alaa ja ryhtyivät ilmalämpöpumppujen asentajiksi tänä kesänä.

Ilmalämpöpumppujen myynti nousee jo kolmatta vuotta peräkkäin ennätyslukuihin. Tänä vuonna rikkoutuu ennusteiden mukaan jo 100 000 vuosittaisen pumpun raja, kun edellisenä vuonna myytiin 80 000 ilmalämpöpumppua.

Viime kesänä toimitusajat asiakkaille olivat kahdeksaa viikkoa, jopa pitempiä. Paljon nopeammin laitetta ei välttämättä saa nytkään.

Myyntiin voi hyvin odottaa talvelle uutta piikkiä, kun talvelle povatut korotukset sähkön hintaan toteutuvat.

”Tuotteita menisi jo nyt enemmän kuin ehdimme toimittaa. En tiedä, kuinka voisimme enää paremmin valmistautua”, sanoo yrittäjä Mikko Vörlin Uudenmaan alueella toimivasta Hesatekista.

Laitteiden toimittajat eivät Vörlinin mukaan välttämättä pysy aikatauluissa, vaikka niistä sovittaisiin vuotta etukäteen. Hesatek on päätynyt puskuroimaan laitteita mahdollisimman paljon varastoon, mutta silti kasvavaan kysyntään ei pystytä vastaamaan kovin nopeasti.

Suurin ongelma on pula asentajista, joilla on lakisääteinen kylmälaiteasentajan pätevyys, viisi muuta lupaa ja lisäksi sähköalan tuntemusta.

”Alanvaihtajia on tarjolla muun muassa myyntiin ja markkinointiin, mutta nimenomaan asentajia kaivattaisiin.”

Haasteensa on myös saada asentajat jäämään alalle. Vörlinin mukaan moni ilmalämpöpumppujen asentajista kokee, että työ ei pitemmän päälle tarjoa riittävästi haasteita ja siirtyy parissa vuodessa muihin töihin.

”Mielestäni todella hyväksi ei työssä edes opi kahdessa vuodessa”, sanoo itsekin lämpöpumppuja asentanut Vörlin.

Ilmalämpöpumppujen buumi alkoi toden teolla vuonna 2018. Siihen saakka myynti oli noin 50 000 pumppua vuodessa. Uusi, kasvava asiakaskunta on kerrostaloasukkaat.

”Kerrostaloihin on tänä vuonna myyty arviolta 10 000–15 000 ilmalämpöpumppua jäähdytystä varten. Kesät alkavat olla nyt pahimmillaan niin kuumia, että joissain asunnoissa on jo mahdoton asua ilman kunnon viilennystä”, sanoo Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Vörlin on yhtä mieltä, että kysynnän kasvu johtuu pääasiassa hellekesistä.

"Niiden vaikutus myyntiin kestää pitkään, sillä kukaan ei tahdo kokea samaa kuumuutta uudelleen. Vuonna 2014 oli oikein kuuma kesä, jonka jälkeen myynti veti myös kaksi seuraavaa, paljon viileämpää kesää.”

Muita syitäkin on. Vörlin näkee buumissa yhteydet myös kotitalouksien vaurastumiseen ja kotitalousvähennysten ulottamisen ilmalämpöpumpun asennukseen.

Menestystä on vauhdittanut myös se, että taloyhtiöiden kanta ilmalämpöpumppuihin on muuttunut myönteisemmäksi – osin pakon edessä.

Tänä keväänä saatiin korkeimman oikeuden ennakkopäätös riidasta, jossa osakas ei tyytynyt taloyhtiön kieltoon asentaa ilmalämpöpumppu asuntoon. Oikeus meni osakkaan puolelle. Päätöksessä todetaan, että laitteen asennus voidaan kieltää vain erittäin painavista syistä ja pääosin riittää osakkaan ilmoitus.

”Taloyhtiöt ovat pelänneet kahta asiaa: melua ja laitteen ulkoyksiköstä kuuluvaa ääntä. Kummastakaan ei tiettävästi ole ollut juuri ongelmia, sillä tasokas laite on hiljainen ja poistovesi poistuu ongelmitta parvekkeen sadevesiviemärin kautta, Hirvonen sanoo.

Ilmalämpöpumpun asennuksessa joudutaan poraamaan seinään reikä, jotta liitäntä parvekkeelle sijoitettavalle ulkoyksikölle onnistuisi. Oikeuden tulkinnan mukaan parvekkeen ja olohuoneen välinen seinä ei kuuluisikaan yhtiölle vaan osakkaalle itselleen.

Yrittäjä Mikko Vörlin (oik.) antaa Antti Setälälle ohjeita asennukseen.

Alan toimijat ovat huomanneet, että sesongit ovat pidentyneet ja hiljaiset ajat jäämässä pois kokonaan. Aiemmin lämpöpumppujen myyjillä ja asentajilla piti kiirettä kesäisin ja lämmityskauden alkaessa – hiljaista oli helmi–maaliskuussa.

Kysynnän ylittäessä tarjonnan monet yritykset ovat päätyneet rahastamaan hellekesinä. Laitteen saa pikaisesti, jos maksaa ekstraa.

Myös Hesatek kokeili tuota vuonna 2014 mutta luopui siitä nopeasti.

”Henkilöstö oli ylitöiden vuoksi aivan loppu syksyllä, eikä sellaiseen nähty oikein taloudellisestikaan mitään järkeä. Lisäksi käytäntö asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan, joten pariin vuoteen ei sitä ole edes harkittu”, Vörlin sanoo.

Lue lisää:

Sähkölämmittäjää kuritetaan jopa 600 eurolla – näin säästät energiaa tehokkaimmin

Lähes miljoona pumppua puhisee Suomea lämpimäksi – ilman niitä huippusähköntarve olisi satoja megawatteja korkeampi

Vesiputkien jäätymissesonki on nyt – ilmalämpöpumppu auttaa yllättävällä tavalla vaikka ei lämmitäkään

Antti Setälä kokee työllään olevan merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Lue lisää

Lähes kaksi kolmasosaa teollisuuden yrityksistä kärsii nyt tai pian työvoimapulasta, kertoo liiton kysely – Riku Aalto kaipaa alalle tonnin työllistämispalkkiota

Helsingin energiasta liki 90 prosenttia on fossiilista

Riikka Purra: "Kun yliopistolainen vielä lukee viimeisiä yhteiskuntatieteellisen kursseja ja miettii, pääseekö töihin ennen 30-vuotispäiväänsä, amiksen käynyt voisi maksaa jo asuntolainaa"

Kainuun ja Pohjanmaan alueen ely-keskusten yhteinen kokeilu helpottaa työvoiman saantia ulkomailta