Erä

Kansalaisaloitteen tavoitteena metsästyskielto uhanalaisille lajeille – kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeet kieltävät automaattiset kiellot

Metsästyksen rajoituskeinoja lisättiin metsästyslakiin vuonna 2017. Uhanalaisista lajeista muun muassa punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty kokonaan sekä haahkan syysmetsästys.
Kuvat: Kari Lindholm, Ari Sorvari, Asko Kettunen / Kuvitus: Juho Leskinen
WWF Suomen julkaiseman kyselytutkimuksen tulosten mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista kieltäisi uhanalaisten lajien metsästyksen.

Kansalaisaloite uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi on kerännyt noin 30 000 allekirjoitusta. Aloite laitettiin vireille elokuun 20. päivä viime vuoden puolella ja se on allekirjoitettavissa helmikuun 20. päivään asti.

Aloitteen tavoitteena on tehostaa uhanalaisten lajien suojelua. Keinona esitetään, että metsästyslakiin lisättäisiin kirjaus, jonka mukaan Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen laji säädetään valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu.

Suomen uhanalaisuusarviossa 16 riista- tai rauhoittamattomiin lajeihin kuuluvaa lajia on luokiteltu uhanalaiseksi: joko vaarantuneeksi, erittäin uhanalaiseksi tai äärimmäisen uhanalaiseksi. Näistä 13 on lintuja ja kolme nisäkästä: hilleri, ahma ja susi. Ahma ja susi ovat riistalajeja, jotka on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi, mutta ne ovat metsästyslain perusteella jo rauhoitettuja.

Metsästyslain 38 pykälässä todetaan, että jos riistaeläinlajin kanta heikkenee pysyvästi tai tilapäisesti lajin esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan kyseisen riistaeläinlajin metsästystä rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan.

Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöiden Iikka Kiven ja Petri Lampilan mukaan kirjaus voisi olla jo nyt riittävä työkalu, jos sitä käytettäisiin oikein.

"Nykyisellään se on jäänyt lähes kuolleeksi kirjaimeksi. Siksi lakiin tarvitaan konkreettinen, tutkimukseen perustuva lisäys, joka ei jätä tulkinnanvaraa."

He toteavat, että metsästys kaivaa uhanalaisten lajien kuoppaa syvemmäksi, vaikka se ei olisi ollut taantuman ensisijainen syy.

Kivi ja Lampila haluavat myös nostaa Euroopassa tai globaalisti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja tarkasteluun, jotka ovat meillä riista- tai rauhoittamattomia lajeja. Esimerkiksi tukkakoskelo on Euroopassa vaarantunut laji. Suomessa se ei ole uhanalainen, vaan silmälläpidettävä. Lajin metsästys on täällä kielletty asetuksella heinäkuuhun 2021 asti.

Kiiruna on Suomessa luokiteltu elinvoimaiseksi, muualla vaarantuneeksi. Alli on Suomessa silmälläpidettävä ja maailmalla vaarantunut. Lajin metsästys on Suomessa sisämaassa kielletty ja merialueille on asetettu viiden linnun metsästäjäkohtainen kiintiö.

Suomessa rauhoittamaton ja elinvoimainen laji räkättirastas on Euroopassa vaarantunut.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) erätalousneuvos Vesa Ruusila ja erityisasiantuntija Janne Pitkänen toteavat, että automaattinen kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksen mukaisen uhanalaisuuden perusteella asetettu metsästyskielto on vastoin IUCN:n omia ohjeita.

"Tämä perustuu siihen, että lajin uhanalaisuus voi johtua aivan muista syistä kuin metsästyksestä. Uhanalaisuuden syyt pitää siksi jokaisen lajin kohdalla selvittää ja puuttua niihin. Metsästyksen rajoitettu salliminen ja siihen liittyvä riistanhoito eivät välttämättä ole lajin kannalta haitallisia, vaan ne voivat olla kannan elpymisen kannalta myös hyödyllisiä."

Metsästyksen rajoituskeinoja lisättiin metsästyslakiin vuonna 2017.

Rajoitus tai kielto voi olla alueellinen, ajallinen, saaliseläimen sukupuolta koskeva, metsästäjäkohtainen saaliskiintiö tai pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää koskeva. Kielto tai rauhoitus voidaan säätää enintään 3 vuoden määräajaksi kerrallaan.

Tätä mahdollisuutta on myös käytetty, huomauttavat Ruusila ja Pitkänen. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty kokonaan sekä haahkan syysmetsästys. Osassa maata riekon metsästys on jo pitkään ollut kielletty juuri tämän pykälän nojalla.

Esimerkiksi metsähanhen metsästys oli osassa maata kielletty kuuden vuoden ajan. Viime vuosina metsähanhen, merihanhen ja allin metsästyksessä rajoituskeinona on käytetty metsästäjäkohtaisia saaliskiintiöitä. Myös pyyntimenetelmiä koskevia rajoituksia on säädetty viime syksynä metsähanhen ja merihanhen metsästykseen.

"Metsästyslain kautta tulevien rajoituskeinojen monipuolisuus on sen etu, eli kannan koon tai olosuhteiden muuttuessa tilanteeseen voidaan joustavasti reagoida."

WWF Suomi kampanjoi kansalaisaloitteen puolesta. "Tarkoituksena ei ole estää metsästystä. Muutoksen tavoitteena on suunnata metsästyspaine elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistaa uhanalaisten lajien elpyminen."

Järjestö julkaisi torstaina kyselytutkimuksen tulokset, joiden mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista kieltäisi uhanalaisten lajien metsästyksen.

Uhanalaiset lajit

  • Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksen uhanalaiset lajiluokat ovat suomeksi äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen ja vaarantunut. Äärimmäistä uhanalaisuutta vakavampi luokka on tarkasteltavalta alueelta hävinnyt laji. Muita lajiluokkia ovat muun muassa silmälläpidettävä ja elinvoimainen.
  • Metsästyslaissa riistalajiksi tai rauhoittamattomaksi lajiksi luokiteltuja Suomen uhanalaisuusarvion mukaan uhanalaisia lajeja ovat:
  • Vaarantuneet: merilokki, harmaalokki, riekko, haapana, heinätavi, jouhisorsa, taigametsähanhi, pyy, hilleri
  • Erittäin uhanalaiset: nokikana, tukkasotka, haahka, tundrametsähanhi, ahma, susi
  • Äärimmäisen uhanalainen: punasotka (metsästyskielto asetuksella 2021 asti)
Lue lisää

Kuuntele MT:n uuden metsästysohjelman toinen osa – Karhunpaini-podcast sukeltaa pyytäjän mielenmaisemaan

Yle: Kuolemaan johtaneesta metsästysonnettomuudesta nostettu syytteet – maastopyöräilijä kuoli laukaukseen Urho Kekkosen kansallispuistossa

Susiongelma pitää ottaa tosissaan

Metsojahti Vienan Karjalassa vaati yhden moottorikelkan ja höyryävän hien