Erä

Ympäristöjärjestöt: Kolmasosa maailman makean veden kalalajeista vaarassa hävitä – Suomessa tämä näkyy etenkin vaelluskalojen uhanalaistumisena

Sadat tuhannet suuret ja pienet padot, siltarummut ja muut rakenteet tukkivat maailman jokia. Esimerkiksi EU:n alueella on reilusti yli miljoona virtavesiä katkovaa vaellusestettä.
Lubomir Hlasek WWF
Kitasampi eli beluga on suurikokoisin sampilaji.

Tuoreen raportin mukaan jopa kolmasosa makean veden kalalajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, vaikka ne ovat elintärkeitä monille maailman ihmisille, talouksille ja ekosysteemeille, tiedottaa WWF.

Raportin mukaan kalojen elinedellytykset sivuutetaan säännönmukaisesti päätöksenteossa. Suomessa tämä on näkynyt etenkin vaelluskalojen uhanalaistumisena.

Ympäristöjärjestö WWF:n ja 15 muun kansainvälisen järjestön yhteisen World’s Forgotten Fishes -raportin mukaan maailmassa on yli 18 000 makean veden kalalajia, joista noin kolmasosa on uhanalaisia.

Raportin mukaan kalakantoja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, käsittelemättömän jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen.

Maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa. Sadat tuhannet suuret ja pienet padot, siltarummut ja muut rakenteet tukkivat maailman jokia. Esimerkiksi EU:n alueella on reilusti yli miljoona virtavesiä katkovaa vaellusestettä.

Makeissa vesissä elää hieman yli puolet maailman kaikista kalalajeista, vaikka virtavedet, järvet ja kosteikot kattavat ainoastaan yhden prosentin maapallon pinta-alasta. Lajit ovat sopeutuneet vaihteleviin elinympäristöihin aina jäätikkövirroista trooppisiin jokiin ja matalista lammista maailman suurimpiin järviin.

Makean veden kalat ovat noin 200 miljoonan ihmisen pääasiallinen eläinproteiinin lähde ja tuovat elannon noin 60 miljoonalle ihmiselle.

”Makeissa vesissä elävien kalojen merkitys maailman kaikkein haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvalle, elinkeinoille ja kulttuureille on ratkaiseva. On myös paljon osoituksia siitä, että makean veden kalojen ja niiden elinympäristöjen säilyminen on olennaista ekosysteemien tasapainon kannalta”, WWF Suomen suojeluasiantuntija Perttu Tamminen sanoo.

”Kalojen ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen arvo pitää ottaa esimerkiksi vesirakentamista koskevassa päätöksenteossa huomioon paljon nykyistä paremmin. Kalojen väheksyminen ja sivuuttaminen näkyy paitsi niiden kantojen heikentymisenä, myös ihmisoikeuskysymyksenä, kun kalalajeista riippuvaisten yhteisöjen elinkeinot ja ruokaturva häviävät”, Tamminen sanoo.

Hänen mukaan Suomen tilanne on useita maailman maita parempi. "Monia sisävesien kalalajeja kalastetaan kestävästi ja esimerkiksi särkikalakannat kestäisivät nykyistä kovempaakin kalastusta.”

Suomessa uhanalaisia ovat lähinnä vaelluskalat. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty kuluneen puolen vuosisadan aikana, ja vapaana virtaavista jokivesistä riippuvainen ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Syynä on etenkin vesivoimarakentaminen.

”Merkittävimmät vaelluskalavesistöt Tornion-, Simo-, sekä Teno- ja Näätämöjokea lukuun ottamatta on padottu vesivoimatuotantoon niin, ettei vaelluskalojen elinmahdollisuuksista ole huolehdittu”, kertoo Tamminen.

Lue lisää

Saadaanko vaelluskalat Ähtävänjokeen? Luonnonmukainen kalatie auttaisi raakkuakin

Europarlamentti kannatti lyijyhaulien käytön rajoitusta: "Ilouutinen lintujen ja luonnon suojelulle" – tänään vastustajilla on vielä toinen mahdollisuus torpata esitys

Iijoen Haapakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä – ohjausaidasta saatu jo hyviä kokemuksia

Lyijyn kieltäminen kosteikoilla etenee – EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin tänään vastaesityksistä, jotka eivät saaneet kannatusta