Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Erä

"Peurojen ruokintakielto voimaan heti, metsästys vapaaksi ja ilvekselle rauhoitus tihentymäalueilla", vaatii nokialainen viljelijä

Keskustelu peuratilanteesta käy kuumana pirkanmaalaisten viljelijöiden keskuudessa..
Jussi Partanen
”Tässä pitäisi olla toisen vuoden nurmi. Koska peurat käyvät säännöllisesti syömässä ja sotkemassa, lohkoissa ei näillä alueilla kasva muuta kuin rikka­kasveja”, tuskailee Jari Yli-Heikkilä talonsa lähellä sijaitsevalla pellolla.

Kun kevään mittaan näkee pelloilla runsaan kilometrin matkalla yli sata valkohäntäpeuraa, toukotöihin lähteminen viikon parin päästä ei tunnu mielekkäältä.

”Olen asunut Nokialla 54 vuotta ja viljellyt 32 vuotta, en olisi ikinä uskonut, millaiseksi tilanne muuttuu valkohäntäpeurojen takia”, Jari Yli-Heikkilä kertoo.

Hänellä ja monella muulla valkohäntäpeurojen tihentymäalueella asuvalla maatalous­yrittäjällä ja metsänomistajalla on mitta täysi.

”Tämä on elämän ja kuoleman kysymys, meidän hätä jää huomiotta. Tilanteeseen ei puututa, vaikka se tuhoaa ihmisten elinkeinot.”

Yli-Heikkilän kotimaisemissa tilannetta kärjistävät tyytymättömyys ja ongelmat paikallisen metsästysseuran kanssa.

Omien maidensa metsästysvuokrasopimuksen hän irti­sanoi yhdeksän vuotta sitten. Yhteensä paikalliselta seuralta on irtisanottu 700 hehtaaria maita.

Alueen maanomistajat suunnittelevat hakevansa tänä keväänä poikkeuslupia valkohäntäpeurojen metsästykseen.

”Poikkeuslupaa tarvitaan, kun metsästysalue ei ole yhtenäinen 500 hehtaarin ala. Vahinko­perusteella tästä vaatimuksesta voidaan poiketa”, Yli-Heikkilä selittää.

Yhteistyötahoksi on löytynyt Poliisi-Erämiehet ry, jonka jäsenet ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulla asuvia poliiseja.

Lupien anomisen sijaan Yli-Heikkilän mielestä valkohäntäpeuran metsästys pitäisi vapauttaa kokonaan. Ainakin luvan perusteena olevaa pinta-­alavaatimusta pitäisi laskea. ”Mikään muu keino ei ole riittävä tässä tilanteessa.”

Näiden keinojen lisäksi pienten hirvieläinten ruokinta pitäisi kieltää ja ilves rauhoittaa metsästykseltä.

Yli-Heikkilä kommentoi peura-­asioita MTK-Akaa-Sääksmäen järjestämässä etätilaisuudessa viime torstaina. Tilaisuuden teemana oli omaisuuden suojaaminen erityisesti pieniltä hirvieläimiltä.

Yli-Heikkilän esittämä ruokintakielto sai vahvaa kannatusta muilta osallistujilta.

Keskustelu alkoi oikeastaan jo edellisviikolla MTK-Pirkanmaan kokouksessa, kertoo Jani Hevonoja Akaasta.

Myös siellä käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa kasvaneista hirvieläinkannoista. Erityisesti huomiota kiinnitettiin valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden aiheuttamiin mittaviin ongelmiin.

Metsäkauriskannan kasvun ennakoitiin aiheuttavan tulevaisuudessa lisää ongelmia.

Viime torstain tilaisuudessa Tuukka Liuha totesi omassa puheenvuorossaan, että laajat jokamiehenoikeudet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maanomistajien omaisuutta pidetään muutenkin yhteisenä.

Yli-Heikkilä on samaa mieltä.

”Kaikilla muilla paitsi maanomistajilla tuntuu olevan päätösvalta peura-asioissa. Kyllä maanomistajalla pitäisi olla oikeus metsästää maillaan peuroja, jos paikallisen metsästysseuran kanssa yhteistyö ei onnistu. Monilla alueilla seuratoiminta on toki hoidettu mallikkaasti, mutta ei kaikkialla.”

Olavi Mikkola ja Hevonoja ihmettelivät, miten metsästysseurojen sisäiset säännöt saattavat pahimmillaan hankaloittaa peurakannan leikkaamista ja pyyntipaineen lisäämistä. ”Kehittäkää seuratoimintaa”, Mikkola kannusti.

Keskustelijat eivät juuri antaneet arvoa Luonnonvarakeskuksen kanta-arviolle tai riistanhoitoyhdistysten arvioille peurakannan koosta.

”Ainoa lahjomaton kanta-­arvio on hirvieläinten aiheuttamat liikennekolarit. Siitä voidaan tapella maailman tappiin asti, onko jossain 50 vai 100 peuraa, mutta liikennekolaritilasto on lahjomaton”, totesi Olli Tuominen Vesilahdelta.

”Viisi vuotta sitten keväällä otin kuvan peltoaukealta, missä näkyi noin 80 peuraa. Tuottajayhdistyksen ja viljelijöitten hermot olivat piukalla, kun peurakannan leikkaamista lähdettiin ajamaan. Silloin Vesilahdella sattui vuodessa 180 peurakolaria.”

Tuominen kertoo, että vuositavoitteeksi asetettiin 50 peurakolaria.

”Matkaa on vielä, mutta luku on saatu laskemaan jo 90 kolariin vuodessa.”

Lue lisää:

Hirvieläinkolarit lisääntyivät – valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa kolaroitiin yli 12 000 kertaa, toukokuussa liikenteessä pitää varoa etenkin kauriita

Valkohäntäpeurojen pyyntilupia tarve lisätä huomattavasti – kantatavoitteiden saavuttaminen edellyttää arviolta yli kolmanneksen lisäystä pyyntilupa- ja saalismäärään

Lue lisää

Valkohäntäpeurakannan kasvu pysäytettiin – seuraavaksi tavoitellaan kannan koon pienentämistä

Joku todella halusi estää naisen pääsyn hirviporukkaan – miksi?

Hirvieläinkysely sai vastausvyöryn – lännessä ja kaakossa eniten painetta hirvikannan harventamiselle

Valkohäntäpeurojen tiheä kanta voi johtaa ekokatastrofiin