Erä

Riistakeskus menetteli virheellisesti peuralupa-asiassa – luvanhakija valitti ja hallinto-oikeus kumosi riistakeskuksen päätöksen

Luvanhakija haki pyyntilupaa 12 valkohäntäpeuran metsästämiseen noin 150 hehtaarin alueelle poikkeusperusteella.
Kimmo Haimi
Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että metsästyslaissa ei erikseen edellytetä hakijan hakevan poikkeusta, edellytetään vain pyyntiluvan hakemista.

Pyyntiluvan saaminen valkohäntäpeuran metsästykseen edellyttää yhtenäistä 500 hehtaarin maapinta-alaa. Vaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton.

Vuodesta 2018 alkaen on ollut voimassa metsästyslain säännös, joka antaa mahdollisuuden poiketa pinta-alaa tai yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jos alue on saari tai alueeseen liittyy muu vastaava erityinen syy.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo, että erittäin harvoin poikkeuksia on haettu tai tilanne on muuten ollut sen kaltainen, että säännös olisi tullut sovellettavaksi.

”Kuvastaa mielestäni hyvin metsästyksen vahvaa järjestäytyneisyyttä, että minimipinta-alat ylittyvät eikä ole erikseen tarvetta poikkeuksille.”

Varsinaissuomalainen maanomistaja koeponnisti poikkeussäännön. Hän haki pyyntilupaa 12 valkohäntäpeuran metsästämiseen noin 150 hehtaarin alueelle Velkuanmaan saaressa Naantalissa.

Hän ei saanut pyyntilupaa ja valitti riistakeskuksen päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus ratkaisi asian maaliskuussa. Ratkaisussaan se kumosi riistakeskuksen päätöksen, koska lupa-asiassa oli menetelty virheellisesti.

Riistakeskus hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että pyyntilupa-alue ei täytä vaatimusta yhtenäisestä 500 hehtaarin pinta-alasta. Hakijalta pyydettiin selvitystä sirpalealueista ja mahdollisesti toisen hakijan kanssa päällekkäisistä pyyntialueista. Selvitykset toimitettiin riistakeskukselle.

Hakemuksessa esitettiin myös yleisluonteisia kuvauksia vahingoista. Niistä ei kuitenkaan pyydetty lisäselvityksiä.

”Koska poikkeusta ei haettu, aihetta tarkempaan selvitykseen ei ollut”, perusteli riistakeskus hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että metsästyslaissa ei erikseen edellytetä hakijan hakevan poikkeusta, edellytetään vain pyyntiluvan hakemista.

”Jo hakemuksen perusteella on ollut selvää, että pinta-ala alittaa vähimmäispinta-alan.”

Hallintolaki kuitenkin edellyttää viranomaisen selvittävän asiaa riittävästi ja asianmukaisesti.

Siksi riistakeskuksen olisi pitänyt pyytää hakijaa selvittämään ilmoittamiaan vahinkoja tarkemmin. Myös siinä tapauksessa, että hakemus on riistakeskuksen mukaan puutteellinen, hakijalta olisi pitänyt pyytää lisäselvityksiä, toteaa hallinto-oikeus.

Härkösen mukaan Velkuanmaalle kohdistuva päätös on yksittäistapaus.

Varsinais-Suomessa on vuosittain ollut noin neljä tapausta sekä myönteisiä että kielteisiä päätöksiä koskien poikkeamista yhtenäisyys- tai pinta-alavaatimuksesta.

Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Hämeessä on myös tehty yksittäisiä myönteisiä ja kielteisiä poikkeuspäätöksiä.

Uudellamaalla on vuosina 2019 ja 2020 ollut yksi tapaus, jossa on poikettu sekä pinta-alasta että yhtenäisyydestä. Lisäksi on ollut saaristo-oloissa kymmenkunta yhtenäisyydestä poikkeamista.

Härkönen painottaa, että jokainen hakemus tutkitaan tapauskohtaisesti. ”Pyyntiluvan myöntäminen poikkeusperusteella edellyttää pyyntikelpoista kantaa ja merkittäviä todennettuja vahinkoja.”

”Esimerkiksi Uudenmaan tapauksessa on tehty poikkeus merkittävien maatalousvahinkojen perusteella. Vahingot ovat olleet alueella sellaiset, että korvausjärjestelmään liittyvä niin sanottu de minimis -leikkuri estää vahinkojen korvaamisen täysimääräisesti vuodesta toiseen.”

Maatalousalan de minimis -tukien, eli vähämerkityksisen tuen yhteismäärä ei saa ylittää 20 000 euroa yritystä kohden kolmen verovuoden aikana.

Tuore hallinto-oikeuden päätös vaikuttaa tuleviin päätöksiin. ”Hallinto-oikeuksien tai korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut otetaan aina huomioon päätösharkinnassa, olivatpa ratkaisut hylkääviä tai hyväksyviä”, toteaa Härkönen.

Lue lisää:

"Peurojen ruokintakielto voimaan heti, metsästys vapaaksi ja ilvekselle rauhoitus tihentymäalueilla", vaatii nokialainen viljelijä

Valkohäntäpeurojen pyyntilupia tarve lisätä huomattavasti – kantatavoitteiden saavuttaminen edellyttää arviolta yli kolmanneksen lisäystä pyyntilupa- ja saalismäärään

Lue lisää

Hallinto-oikeus hylkäsi luonnonsuojeluliiton valituksen Tohmajärven hanhiluvasta – 12 viljelijän lupa oli ensimmäinen viime toukokuussa myönnetty ampumislupa

Ministerit valmistelevat valkoposkihanhia koskevaa kirjelmää komissiolle – Leppä ja Mikkonen vaativat yhdessä lajin siirtämistä metsästettävien lajiliitteeseen

Kalastajien mitta täyttyi: jättivät ely-keskuksen lupakäsittelystä kantelun oikeuskanslerille – merimetsoja koskevien poikkeuslupien käsittelyaika on kestänyt 8–10 kuukautta tai pitempään

Tohmajärven susiluvat olisi Itä-Suomen hallinto-oikeuden mukaan pitänyt hylätä – "Suden suojelutason ei ole selvitetty olleen suotuisan"