Erä

Vieraspetopyyntiä viedään vihdoin harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitotyötä – arvokkaiden lintuvesien kunnostuksessa niitto ja ruoppaukset eivät yksin riitä

"Ei ole olemassa vain yhtä parasta pyyntimenetelmää. Tarvitaan yhdistelmä kaikista hyvistä menetelmistä", sanoo Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö.
Johannes Wiehn
Ympäristöministeri Krista Mikkonen tähyili perjantaina lintuja Salminlahden lintutornilla. Kohdetta esitteli Uudenmaan ely-keskuksen lintuvesikoordinaattori William Velmala.

Sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) saivat viime perjantaina Kotkan ja Haminan rajalla Salminlahdella rautaisannoksen tietoa arvokkaan lintuveden kunnostamisesta.

Salminlahti on yksi ympäristöministeriön (YM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Helmi-ohjelman kohteista. Se on liitetty jo 1980-luvulla arvokkaan linnustonsa vuoksi lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -verkostoon. Nyt alue kaipaa kipeästi kunnostusta.

Avovesiala on vähentynyt ja avoimet rantaniityt pienentyneet, koska laiduntaminen on loppunut ja rehevöityminen vauhdittunut.

Lintuvesikoordinaattori William Velmala Uudenmaan ely-keskuksesta kertoi, että avovesialan osuuden olisi hyvä olla noin puolet alueen pinta-alasta.

Nyt ruovikko on hivuttautunut vesialueella ulommas ja vallannut alaa rantaniityiltä. "Rantaniittyjä niitetään koneellisesti, mutta kaikkein kipeimmin alueelle kaivattaisiin laiduntavia eläimiä. Laidunnus kohentaisi ympäristön tilaa vaikuttavimmin."

Linnusto voi reagoida hyvinkin nopeasti pesimäkannan kasvulla, kun elinympäristöt kohenevat.

Mutta niitot tai ruoppaukset eivät yksistään riitä.

Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että vieraslajit ovat toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy. Lintuvesillä Suomessa se tarkoittaa haitallisia vieraslajeja minkkiä ja supikoiraa. Lajit vaarantavat alkuperäisluontoamme, etenkin maassa pesivää linnustoa.

Salminlahdella vieraspetopyyntiä aloitellaan tänä syksynä. Pyynnit kattavat alueen vesistön ja noin 2–3 kilometrin suojavyöhykkeen. Supikoiria pyydetään pintapyyntinä koirilla sekä kyttäämällä että loukuilla. Minkkiä yritetään vähentää myös koirien avulla mutta etenkin loukuilla, missä on heti tappavat -raudat.

"Ei ole olemassa vain yhtä parasta pyyntimenetelmää. Tarvitaan yhdistelmä kaikista hyvistä menetelmistä, jolla tavoitellaan vieraspetojen poistamista", sanoo Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula.

Pyyntikohteiden olosuhteet vaihtelevat myös huomattavasti, se haastaa sopivien pyyntikeinojen valinnassa.

Vieraspetoja pyydetään syksystä kevääseen, talvella on hiljaisempaa, kun supikoirat horrostavat ja liikkuvat vähemmän. Tavoitteena on saada pienpetojen määrä mahdollisimman pieneksi ennen pesintää. Huhti–heinäkuuksi alue rauhoitetaan, jotta linnut saavat pesimärauhan.

"Muuten on vaarana, että kunnostustoimenpiteiden hyöty päätyy aikuisina lintuina ja poikasina minkkien suuhun ja munat supikoirille."

Helmi-ohjelman ohella MMM:llä on Sotka-hanke, jonka tavoitteena on kohentaa taantuvien riistalintujen tilannetta. Myös tähän hankkeeseen kuuluu vieraspetojen pyynti. Toimintaa koordinoi Metsähallituksen Mikko Toivola.

Metsästyksessä hirvien ja suurpetojen metsästys on ollut aina ison metsästäjäjoukon kiinnostuksen kohteena sekä seurueittain järjestäytynyttä toisin kuin vieraspetopyynti. Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja tekemistä, sanoo Toivola.

"Vieraspetopyyntiä on vihdoin alettu viedä harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitoa. Siihen olisi myös resursoitava säännöllisesti rahaa budjettivaroista. Hyödynnettävissä oleva teknologia on saatava käyttöön, kuten esimerkiksi lähettävät riistakamerat ja loukkuvahdit."

Ratkaisevassa roolissa vieraspetojen poistossa ovat ammattitaitoiset ja vapaaehtoiset metsästäjät. Suomen riistakeskus ja Metsähallitus toteuttavat vieraspetojen poistoa yhteensä 69 Suomen tärkeimmällä lintuvesikohteella.

Lue lisää:

Supikoiraa pidetään syystä pahana pesärosvona – keinopesätutkimuksessa siitä tuli havaintoja pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa enemmän kuin ketusta

Riistakamerat paljastivat, että supikoira ja varislinnut ovat pahimmat sorsanpesien rosvoajat

Tämän vieraslajin muuttoliike Ruotsiin halutaan pysäyttää Merenkurkussa – Valassaarilta saatiin saaliiksi pariskunta

Johannes Wiehn
Suomen riistakeskus ja Metsähallitus toteuttavat vieraspetojen poistoa yhteensä 69 Suomen tärkeimmällä lintuvesikohteella. Heti tappavat -raudat ovat tärkeä apuväline minkkien pyynnissä.
Lue lisää

Paikannuspantojen valmistajilta susien havainto- ja varoitusjärjestelmä – susitiedot näkyvät Ultracomin tai Trackerin käyttäjien omissa sovelluksissa

Voiko metsästykseen omilla mailla vaikuttaa? Nämä asiat kannattaa ottaa sopimuksessa huomioon

Hirvasporo änkeytyi saunanovesta sisään ja kärppä vohki metsästyssaaliin terassilta: Erämaassa et ole koskaan yksin

Sikarutto on torjuttava