Kotimaa

VTT:n tutkimus: Kangasmaskien käyttö suojaa lähiympäristöä, mutta ei käyttäjää itseään – "Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa"

Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna.
VTT
VTT valmisti tutkimusta varten 16 kangasmaskia polyesteristä ja puuvillasta Marttaliiton ohjeiden mukaan.

Kangasmaskin tärkein vaikutus on lähiympäristön suojaaminen tartunnalta, vaikka maski ei suojaakaan käyttäjäänsä virukselle altistumiselta, osoittaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuore tutkimus.

VTT käynnisti toukokuun alussa kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista.

Kankainen kasvomaski voi tarkoittaa monta asiaa eikä sille ole standardeja. Tyypillisesti kangasmaskissa on päällekkäin kaksi puuvillakankaasta tehtyä kangaskerrosta.

Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna.

Kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta. Se ei kuitenkaan suojaa maskin käyttäjää altistumasta viruksille.

"VTT:n tutkimus osoittaa, että kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin", VTT:n tiedotteessa todetaan.

Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen. VTT:n mukaan tämä lisää varmuutta siihen, että yhteiskunnan toimintoja, kuten julkista liikennettä ja palveluja, voidaan avata.

"Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa, vaikka etäisyys olisikin alle kaksi metriä", tiedotteessa kerrotaan.

VTT painottaa, että kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä.

Parhaat saatavilla olevat suojaimet on valmistettu mikrokuidusta ja ne pystyvät suodattamaan alle 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosan) kokoisista partikkeleista jopa 70 prosenttia.

Tavanomaiset vaatetuskankaat suodattavat alle 0,65–3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20–45 prosenttia, kun FFP2-suojain suodattaa 96 prosenttia ja FFP3 99 prosenttia jopa 0,35 mikrometrin partikkeleista.

Tämä tarkoittaa, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityssuojaimien käyttäjään verrattuna.

Polyesterimateriaali hylkii hyvin vettä. Testeissä se osoittautui puuvillamateriaalia tehokkaammaksi materiaaliksi suodattamaan virushiukkasia.

VTT toteutti kokeet valmistamalla 16 maskia Marttaliiton ohjeiden mukaan. Maskit ommeltiin käyttäen kahta kangasta, eli 100-prosenttista puuvillaa ja 100-prosenttista polyesteriä. Maskit ommeltiin ilman nuppineuloja, joten ompelussa ei syntynyt ylimääräistä reikiä. Saumat avattiin ja vekit muodostettiin silittämällä kankaat ohjelämpötilojen mukaisesti.

Kahdeksan henkilöä testasi maskeja, ja jokainen käytti maskia 60 minuuttia, ja maskien suodatusteho mitattiin. Käytössä kostuneista maskeista ei tehty suodatustehomittauksia.

Osa maskeista toimitettiin myös mikrobiologisiin viljelykokeisiin.

Lue lisää

Hallinto-oikeus: Hoitokodin tapaamisrajoitukset eivät olleet oikeutettuja

Y-kromosomi tekee muutakin kuin miehen: sukukromosomin geenien vaimentaminen vaikutti sydämeen

Suomessa 184 uutta koronatartuntaa

Lue uusin koronakatsaus: Suomen epidemiatilanteessa näkyy pientä positiivista valoa