Simojoen lohikanta vahvistuu

Luonnonvarakeskus seuraa mereen vaeltavien lohenpoikasten määrää, ajoittumista, ikää ja kokoa. Nämä Simojoella syntyneet poikaset ovat noin 20 gramman painoisia, mutta kasvavat seuraavan vuoden aikana jopa kaksikiloisiksi. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

SIMO (MT)

Simojoki ja Tornionjoki ovat Suomen ainoat vapaana virtaavat joet, joissa Itämeren lohi lisääntyy luontaisesti.

Viime kesänä molempiin jokiin nousi ennätysmäärä lohia. Tornionjokeen nousi 100 000 ja Simojokeen lähes 4 000 lohta. Määrät ovat kasvaneet noin nelinkertaisiksi siitä, kun kaikuluotaukset aloitettiin 2008 ja 2009.

Luonnonvarakeskuksen suunnittelijan Ville Vähän mukaan Simojoen lohikanta ei ole kuitenkaan vielä lähelläkään tavoitetasoa.

”Simojoelle nouseva lohimäärä saisi vielä kaksin- tai kolminkertaistua.”

Kansallinen lohi- ja taimenstrategia on linjannut, että SImo- ja Tornionjoen tavoitetaso olisi 80 prosenttia arvioidusta potentiaalisesta vaelluspoikastuotannosta ja kutukaloista.

”Torniojoella ollaan jo hyvin lähellä tavoitetasoa”; Vähä sanoo. Hänen mielestään kalastusta pitäisi kuitenkin säädellä heikoimman joen mukaan.

Vähän mukaan Simojoella ongelma on vaihteleva veden laatu.

”Metsien ja soiden ojitukset tuovat kiintoainesta. Kun pidätyskyky on huono, veden laatu saattaa vaihdella nopeastikin.”

Simojoessa on myös verrattain vähän vettä ja se on lämpimämpää kuin Torniojoen vesi.

Alimmillaan luontainen vaelluspoikastuotanto oli Simojoella vain runsas tuhat yksilöä vuodessa 1990-luvun puolivälissä. Silloin poikastuotantoa piti tukea istutuksin.

Nyt istutuksia ei enää tarvita. Viime vuonna Simojoesta vaelsi mereen noin 30 000 poikasta.

Tornionjoesta mereen vaelsi viime kesänä yli miljoona poikasta.

1990-luvun alussa avomerellä kalastettiin valtaosa koko Itämeren lohisaaliista ja jokiin selviytyi alle kymmenesosa.

Nyt kalastus painottuu rannikolle ja jokiin. Myös kokonaissaalismäärä on pudonnut 1990-luvun alun 5,5 miljoonasta kilosta miljoonaan kiloon.

Tärkeimmiksi syiksi lohikantojen parantumiselle Suomen lohijoilla Vähä mainitsee onnistuneet elvytystoimet, suotuisat ympäristöolosuhteet ja tiukentuneet kalastusrajoitukset.

Rajoituksista tärkein on ollut ajoverkkokalastuksen kielto avomerellä vuonna 2008.

Lisäksi vuonna 2010 EU tiukensi kalastusvalvontaa, jolloin esimerkiksi Puola ryhdistäytyi saaliiden raportoinnissa ja lohitilanne Pohjanlahden rannikkovesillä parani.

Itämeren lohi on yksi direktiivilajeista, joita EU määrää seuraamaan.

Lohen saalismääriä Luke seuraa kalastajille lähetetyillä kyselyillä.

Simo- ja Tornionjoella nousevien kutulohien määrää seurataan kaikuluotaimilla ja joissa syntyneiden poikasten määrää sähkökalastuksella.

Vartuttuaan muutaman vuoden joessa lohi valmistautuu vaeltamaan mereen.

”Smolttiutumiseksi kutsutaan sitä vaihetta, kun lohenpoikanen hopeoituu. Fysiologisten muutosten avulla lohi pystyy vaihtamaan makeasta vedestä suolaiseen”, Vähä kertoo.

Vaelluspoikasten määrää, ajoittumista, ikää ja kokoa ovat jo vuosia seuranneet Simojoella Luken tutkimustyöntekijät Hanna Iivari, Jaakko Vedman ja Harri Merenheimo.

Merenheimo nappaa vannerysään uineet lohenpoikaset haavilla vesisammioon, johon Vedman on sekoittanut nukutusainetta. Vedman mittaa poikasten pituudet ja Iivari kirjaa.

”Huippupäivänä rysän läpi ui 920 poikasta, tänään vain 32”, Iivari kertoo.

Poikasten vaellus alkaa jo hiipua. Simojoella vaellus on ohi juhannukseen mennessä.

Lukessä käytiin juuri yt-neuvottelut, joiden tuloksena 146 henkilöä irtisanotaan. Iivari on yksi työntekijöistä, jonka paikka on irtisanomisuhan alla.

Nyt hallitus suunnittelee lisäsäästöjä Luken ja Suomen ympäristökeskus Syken yhdistämisestä.

Vähä toivoo, että säästöpaineista huolimatta lohikantojen seuranta saisi jatkaa.

Jos Suomi luistaa seurannasta, on mahdollista, että EU sakottaa.

Suvi Niemi

Lohennousua voi seurata Luken verkkosivuilla osoitteessa www.rktl.fi > Kala > Kalavarat > Tornionjoen lohi ja meritaimen > Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus > Nousulohien seuranta Tornion- ja Simojoella 2015

Avaa artikkelin PDF