Iijoen Haapakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä – ohjausaidasta saatu jo hyviä kokemuksia

Lohen vaelluspoikaset merkittiin kirurgisesti yksilöllisesti koodatuilla akustisilla lähettimillä. Kuva: Pauliina Louhi

Lohenpoikasia onnistuttiin ohjaamaan Iijoen Haapakoskella, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Kesällä 2019 vesivoimalaitoksen yläkanavaan asennettiin noin 180 metriä pitkä kelluva ohjausaita, joka on ensimmäinen Suomessa kyseiseen tarkoitukseen asennettu rakenne.

Haapakoski on ylin Iijoen pääuoman viidestä vesivoimalaitoksesta. Uusi ohjausaita näyttää toimivan, kuten toivottiin, kertoo Luken tutkija Riina Huusko.

Haapakoskella aloitetaan Suomen ensimmäisen smolttien alasvaellusväylän rakentaminen marraskuussa. Kyseessä on 1,5 miljoonan euron rakennusurakka.

Smoltti on lohen tai taimenen joesta mereen vaeltava poikanen. Alasvaellusväylä ja kiinniottolaite koostuvat voimalaitoksen yläkanavan puolelle ulottuvasta suppilosta, kahdesta kiinniottohäkistä sekä kahdesta putkesta.

Lyhyempi putki toimii veden purkuputkena tarpeen mukaan. Pidempi 130-metrinen putki kulkee padon alapuolisen kannaksen kautta voimalaitoksen alakanavaan. Tätä putkea pitkin kalat pääsevät vaeltamaan.

Väylän rakentaminen on osa Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022.

Lohikantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin edellyttää kalojen vaellusyhteyden eheyttämistä kahteen suuntaan. Kalanpoikasten on päästävä jokien yläjuoksulta mereen syönnösvaellukselleen ja aikuisten kalojen takaisin mereltä jokien ylävirtaan lisääntymisalueilleen.

”Aita muutti selvästi vaelluspoikasten käyttäytymistä verrattuna ennen ohjausaidan asentamista tehtyyn tutkimukseen. Saapuessaan ohjausaidan lähelle useimmat vaelluspoikaset muuttivat uintireittinsä sen suuntaiseksi ja seurasivat sen vieressä kohti voimalaitosta”, Huusko selittää.

Tyypillisesti patorakenteet hidastavat tai jopa katkaisevat vaelluspoikasten matkan merelle.

”Kalat jäävät joko liian pitkäksi aikaa uimaan patoaltaaseen, jolloin ne ovat helppoa saalista petokaloille tai sitten ne yrittävät läpäistä voimalaitoksen turbiinien kautta, mikä myös lisää kalojen kuolleisuutta”, Huusko sanoo.

Ohjausaidan toimivuuden arviointia varten merkittiin ja vapautettiin kahdessa erässä yhteensä 89 lohen vaelluspoikasta.

Poikaset selviytyivät hyvin vapautuspaikalta voimalaitokselle, sillä automaattisilta vastaanottimilta saatiin havainto 79 merkitystä poikasesta. Näistä 74 poikaselle saatiin määritettyä uintireitti ohjausrakenteen läheisyydessä.

Kalojen käyttäytyminen aivan voimalaitoksen läheisyydessä on mielenkiinnon kohteena tarkemmin, kun varsinainen alasvaellusväylä saadaan rakennettua padon alapuolelle, toteaa Huusko.

Ohjausaidasta ja alasvaellusväylästä koostuvan alasvaellusreitin toimivuutta päästään selvittämään todennäköisesti kesällä 2022.

Lue lisää:

Sisäänkäynti ratkaisee kalatien toimivuuden – "Sekä nousu- että alasvaelluksen tulee toimia"

Tutkija: Osa vesivoimalaitoksista on jättänyt oikeuden määräämät kalatiet rakentamatta