Ensiharvennusten heikko korjuujälki heikentää kasvua ja syö kantorahoja

Ensiharvennusten voimakkuus on usein liian suuri, mikä heikentää kasvua. Kuva: Markku Vuorikari

Ensiharvennusten korjuujälki ei vastaa metsähoitosuosituksia, ilmenee metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemästä selvityksestä. Se heikentää puiden kasvua ja vähentää kantorahatuloja.

Korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista yhdelläkään selvitykseen osuneessa kohteessa. Yleisesti ottaen puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä.

”Suosituksia voimakkaampi harvennus pienentää metsän kasvua, puunmyyntituloja ja hiilensidontaa”, muistuttaa elinkeinopäällikkö Matti Virkkunen metsäkeskuksen tiedotteessa

Pääosalla tarkastetuista kuvioista oli useampia syitä heikkoon tulokseen. Yleisin virhe oli se, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Lisäksi ajourat olivat useilla kohteilla suosituksia leveämmät.

Korjuuvaurioita eli vaurioita pystyyn jääneissä puissa tarkastuskohteilla oli kuitenkin vain vähän.

Tarkastustuloksia verrattiin myös eri toimijoiden välillä, mutta toimijakohtaisia eroja juurikaan havaittu.

Virkkusen mukaan alkuvuodesta valmistuvat valtakunnalliset tulokset ovat samansuuntaisia.

Alustavien tulosten mukaan koko maan ensiharvennuksista vain 16 prosenttia on metsänhoitosuositusten mukaisia.

”Tarkastustulokset ovat huolestuttavia. Ensiharvennusten korjuujäljen parantamisessa on kaikilla metsäalan toimijoilla ryhtiliikkeen paikka”, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä

Huono korjuujälki vaikuttaa sekä puun kasvuun ja myyntituloihin että hiilensidontaan.

Tulosten perusteella suurella osalla metsiköistä toinen harvennus saattaa voimakkaan ensiharvennuksen vuoksi jäädä tekemättä. Tällöin ensiharvennusta seuraava toimenpide on päätehakkuu.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija Tiina Mäkipää selvitti ensiharvennuksen laadun vaikutusta metsikön puuston määrään, kasvuun ja hiilensidontaan.

Laskelmien perusteella liian rankasti ensiharvennetut metsiköt tuottavat 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana.

Se tarkoittaa, että pelkästään Keski-Suomessa menetetään liian voimakkaiden ensiharvennusten takia useiden satojen tuhansien kuutioiden kasvu kasvatusaikana.

Metsänomistajille ensiharvennusta seuraavien hakkuutulojen menetys voi olla jopa yli 1 000 euroa hehtaarilta.

Metsäkeskuksen selvityksen kohteet valittiin satunnaisesti vuosina 2019–2020 toteutetuista ensiharvennuskohteista.