Siirtokuntta ei riitä rakentamaan metsäsuhdetta – nykylapset tulisi altistaa luonnolle alle 12-vuotiaina
Viime kesän metsäreissulla heräsi ehkä kyyninenkin ajatus siitä, että metsien käsittelyä vastustavat ihmiset saattavat luulla luonnontilaisen metsän tarkoittavan lisää ihania ja helppokulkuisia retkeilyreittejä.Vietin lapsuuteni metsän keskellä. Rakastin karttoja ja ilman karttaakin tiesin, että yhdestä suunnasta tulee vastaan joki, yhdestä järvi ja tiellekin saatan päätyä, jos oikein harhailen. En osannut silloin pelätä yksin metsässä, enkä onneksi osaa vieläkään.
Jossain nuoruuden herkässä vaiheessa propaganda meinasi iskeä minuunkin, sillä häpeäkseni tunnustan paheksuneeni hetken aikaa avohakkuita. Viimeistään yliopistossa tulin järkiini.
Nykyisillä kotinurkilla liikun välillä luonnonsuojelualueilla. Sellaisilla, jotka on perustettu vapaaehtoisesti niiden monimuotoisuusarvojen perusteella. Ne ovat minulle oikeita, vähintäänkin luonnontilaisen kaltaisia metsiä. Siellä ei näy ihmismassoja eikä polkuja. Tulia ei tehdä, ainakaan ilman lupaa. Hankalakulkuisuutensa takia niihin eivät massat halua. Ja se jos mikä on mahtavaa. Saan olla ihan rauhassa.
Pakkaan juuri tavaroita Lapin matkaa varten. Siellä liikun kansallispuistojen osin sorastetuilla reiteillä ja syön eväitä rakennetuilla tulipaikoilla. Pitkospuut ja sillat helpottavat matkantekoa.
Vaikka olen luonnonsuojelualueella, koen olevani rakennetussa ympäristössä satojen muiden turistien kanssa. Maisemat ovat kyllä hienot ja luonto erilaista kuin kotona.
Viime kesän vastaavalla reissulla heräsi ehkä kyyninenkin oletus, että metsien käsittelyä vastustavat ihmiset saattavat luulla luonnontilaisen metsän tarkoittavan lisää ihania ja helppokulkuisia retkeilyreittejä. Valmiita polkuja, pitkospuita ja laavuja. Kieltämättä olisi näppärää, jos sellaisten perässä ei tarvitsisi matkustaa satoja kilometrejä.
Omaan metsäsuhteeseeni kuuluvat myös risut, hirvikärpäset ja räntäsade.
Metsämuseo Lusto on selvittänyt suomalaisten metsäsuhdetta, ja suomalaista metsäsuhdetta viedään nyt kohti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloakin.
Koska olen kasvanut metsässä ja työskennellyt metsäalalla, omaan metsäsuhteeseeni kuuluvat myös risut, hirvikärpäset ja räntäsade. Jos ei muuta, niin metsästä on välillä ihanaa päästä pois lämpimään ja kuivaan. Ja sitten voikin taas palata takaisin. Se on sellainen toimiva viha-rakkaussuhde.
Eräs ystäväni totesi, että metsäsuhde on kenties hänen ainoa toimiva suhteensa ikinä.
Tutkimusten mukaan nykylapset tulisi altistaa luonnolle alle 12-vuotiaina, jotta luontosuhde pääsee kehittymään. Se, miten altistus tapahtuu, vaikuttaa tuleviin asenteisiin.
Tänä päivänä on paljon lapsia, joilla ei ole mitään kontaktia luontoon ja paljon niitä, joille tarjoillaan asenteellista opastusta metsiin.
Kunpa jokainen lapsi pääsisi silloin tällöin kiipeilemään puihin, onkimaan, syömään mustikoita ja seikkailemaan erilaisiin metsiin ihan muuten vaan.
Päiväkodin pihalle tuotu kuntta lisää kyllä vastustuskykyä mutta ei riitä rakentamaan metsäsuhdetta.
Kirjoittaja on Mhy-Mäntysaimaan toiminnanjohtaja, joka arvostaa tutkittua tietoa ja on allerginen politikoinnille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
