Asiantuntijalta: Väite ennallistamisasetuksen kalleudesta on väärä − ennallistaminen ei maksa hyötyihin nähden juuri mitään

Ennallistaminen käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Kari Lindholm

Eri medioissa on käyty harhaanjohtavaa kampanjaa ennallistamisasetusta vastaan. Näiden kirjoitusten keskeinen viesti on, että ennallistamisasetus tulee liian kalliiksi.

Väite on kuitenkin väärä.

Soiden ennallistaminen on kaikkein monivaikutteisin ja kustannustehokkain tapa edistää ennallistamisasetuksen toteutusta ja tehdä tehokasta työllistävää aluepolitiikkaa. Eikä se maksa hyötyihin nähden juuri mitään.

Ennallistaminen ei vähennä metsäsektorin työpaikkoja tai heikennä arvoketjua. Ennallistusalueiden puuston poisto on normaalia hakkuuta, joka työllistää ja tuottaa raaka-ainetta siinä missä mikä tahansa hakkuutoiminta.

Sen lisäksi ennallistaminen työllistää suunnitteluorganisaation ja etenkin kaikki saatavilla olevat kaivinkoneketjut syrjäseudulla. Tämä on täysin uutta, lisäistä työtä ja lisäisiä verotuloja.

Puuntuotosta teollisuudelle tämä ei vähennä lainkaan, sillä metsätaloudellisesti täysin kannattamattomien kitu- ja joutomaasoiden ‒ joita on noin miljoona hehtaaria ‒ lisäksi Suomessa on vähintään 2‒3 miljoonaa hehtaaria niin kutsuttuja passiivikohdesoita.

Ne ovat kasvaneet puuta noin kuitupuukokoon, mutta nyt kasvu on tyrehtynyt ja jatkokasvatus vaatisi kunnostusojituksen sekä voimakkaan lannoituksen, jotka toimenpiteet tuottaisivat investointina maanomistajalle tappiota. Nämä alueet poistuvat puuntuotoshehtaareista joka tapauksessa.

Lisäksi nämä heikkokasvuiset suopuustot eivät etenkään pieninä erinä tahdo kelvata teollisuuden ostajille ja hakkuuketjuille, eli ne ovat maanomistajille arvottomia.

Päättämällä laajamittaisesta valtionmaiden soiden ennallistamisesta laukaistaan nykyinen pattitilanne: suopuu alkaa liikkua, omistajat ja koneketjut saavat töitä ja tuloja, suunnittelijat ja kaivinkoneketjut työllistetään sekä luodaan arvolisää ja dynaamisia vaikutuksia kansantalouteen – tuotetaan hyötyä kansantalouteen samalla kun toteutetaan ennallistamisasetusta.

Samalla puhdistetaan vesistöjä, lisätään riistakantoja ja marjapaikkoja sekä suoluontoa.

Ennallistaminen parantaa virkistyksen ja luontomatkailun edellytyksiä, ja vieläpä auttaa ilmastomuutoksen torjunnassa säilyttämällä ja lisäämällä pitkäaikaisia hiilivarastoja.

Kun teollisuuden puuntarvetta täytetään aiempaa enemmän hidaskasvuiselta soilta tulevalla puulla, se vähentää hakkuita kivennäismaalla, eli samalla lisää kivennäismaametsien kasvua ja koko maan mittakaavassa hiilensidontaa.

Iso osa ennallistamisen kustannuksista voidaan lisäksi siirtää yksityissektorille, kunhan valtio hoitaa oman osansa, valtionmaat. Keskeinen toiminnan käynnistäjä on se, että päätetään ennallistaa kaikki valtionmaasuot.

Kun tähän yhdistetään neuvontaa ja ohjausta siten, että läheiset yksityismaasoiden omistajat informoidaan puukauppojen onnistumisesta yhdessä isomman ennallistamiskokonaisuuden kanssa, se kiinnostaa.

Kun laajojen kokonaisuuksien ennallistamistyö vielä avataan yksityissektorinkin käyttöön siten, että rahoitus voidaan hankkia myymällä alueilta ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettihyötyjä, toiminta on yksityismailla itsessään taloudellisestikin kannattavaa. Se ei siten maksa valtiolle mitään – päinvastoin: ennallistaminen tuottaa positiivista boostia myös valtiontalouteen.

Metsissäkin pelätyn haitan voi kääntää helpoksi voitoksi. Ennallistamisasetus ei vaadi Suomea muuttamaan tavallisia talousmetsiä luonnonsuojelualueiksi. Riittää, että metsä muuttuu hieman lähemmäs luontaista.

Keskeinen keino on siirtyminen laajasti avohakkuista peitteiseen metsätalouteen ja samalla metsien puulajimäärän lisääminen.

On tutkitusti todettu, että erirakenteinen ja monipuulajinen metsä kasvaa nopeammin ja on terveempi ja kestävämpi erilaisille häiriöille kuin yksi- tai kaksipuulajinen ja tasaikäinen. Talousmetsän tuotto omistajalle kasvaa, kun siirrytään avohakkuumetsätaloudesta niin kutsutun jatkuvan kasvatuksen metsiin.

Avohakkuuttomat metsänhoidon menetelmät sopivat kaikille metsätyypeille – toki hieman menetelmiä vaihdellen.

Ennallistamisasetus voidaan siis toteuttaa vaikka sadalla prosentilla metsiä, eikä se vähennä puuntuotosta tai taloudellista tuloa omistajille tai arvoketjuun eurollakaan.

Soiden ja metsien fiksummalla käsittelyllä palautetaan samalla myös suomalaisille tärkeät mökkijärvet kirkkaiksi. Samalla tulevatkin ennallistusasetuksen mukaisesti hoidettua myös vedet.

Jos ennallistamisasetuksesta tekee mörön, se sellaisena toimii, mutta yhtä hyvin voimme tehdä sen ansiosta Suomesta lapsillemme paremman paikan elää.

Risto Sulkava

FT, biologi

ennallistamisen asiantuntija