MTK:n Mikko Tiirola: Eniten spekuloitu hallituspohja on looginen myös metsänomistajan kannalta – ”Puolueilla on vaalilupausten lunastamisen paikka”

”Keskusta pystyi viime hallituskaudella turvaamaan sen, ettei metsänomistajalle negatiivisia päätöksiä kuitenkaan tehty”, pohtii MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Kuvassa Tiirola raivaushommissa metsässään Petäjäveden Kuivasmäessä. Kuva: Petteri Kivimäki

Luontolaki, metsälaki sekä ennallistamisasetus.

Siinä vasta muutamia metsien käyttöön vaikuttavia uudistuksia. Tuleva hallituskausi tulee olemaan metsänomistajien kannalta vähintäänkin kiinnostava.

Mutta mistä löytyy metsänomistajien enemmistön kannalta mieluisin hallitus?

Varsin loogiselta kuulostaisi eniten spekuloitu hallituspohja eli hallitus, joka rakentuisi kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien varaan, pohtii MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit lupasivat vaalitenteissä puolustaa kansallista metsäpolitiikkaa, metsänomistajien omaisuudensuojaa ja Petteri Taalaksen esittämiä näkökulmia metsien roolista ilmastopolitiikassa. ”Nyt näillä puolueilla on vaalilupausten lunastamisen paikka.”

Kokoomus ja perussuomalaiset olivat nousussa myös MT:n metsänomistajagallupeissa. ”Keskusta oli edelleen suurimpana mutta samalla näkyi yleinen trendi, jossa siirtymää on kokoomuksen ja perussuomalaisten suuntaan.”

Metsänomistajat ovat perinteisesti luottaneet keskustan metsäpoliittiseen linjaan, mutta tässä tapauksessa keskusta taitaa olla menossa oppositioon nuolemaan haavojaan, Tiirola aprikoi.

”Jos enemmistö syntyisi äsken mainitulta pohjalta, niin eihän se huono olisi, jos yksi metsänomistajien näkökulmia korostanut puolue olisi oppositiossa kirittämässä.”

Jos hallitusneuvottelut päättyvät sinipunaan, tilanne olisi tyystin toinen, Tiirola pohtii.

”Varsinkin, jos vihreät pääsisivät rökelätappiostaan huolimatta tuon hallituspohjan vaa’an kieleksi. Hallitukseen menon ne hinnoittelisivat kalliisti, ja varmaan ympäristöjärjestöt tekevät kulisseissa töitä sen eteen, että juuri tämä toteutuisi.”

Vaalitulosta moinen ei kuvastaisi, Tiirola jatkaa. ”Siitä seuraisivat metsänomistajille todelliset vaaran vuodet.”

Vielä neljä vuotta sitten Tiirola oli mukana maanittelemassa keskustaa lähtemään hallitukseen. ”Tilanne näytti niin pahalta, että keskusta oli saatava metsänomistajan näkökulmasta ”takuupuolueeksi”.”

Vaalitulos osoitti, että keskustan kannatukselle roiman vaalitappion jälkeen hallitukseen meno oli virhe.

Metsänomistajan kannalta hallitukseen menossa oli myös etunsa, Tiirola pohtii.

Keskusta ”jumiutti” muun muassa kansallisen biodiversiteettistrategian. Sitä ei olisi Tiirolan mukaan tuolloisella hallituspohjalla olisi saatu sellaiseen kuntoon, että strategia olisi ollut metsänomistajan ja omaisuudensuojan näkökulmasta kestävä.

”Keskusta pystyi turvaamaan sen, ettei metsänomistajalle negatiivisia päätöksiä kuitenkaan tehty.”