Rahkasammal voi olla kestävä vaihtoehto kasvuturpeelle, osoittaa tutkimus

Tutkimusten perusteella rahkasammal on potentiaalinen korvaaja kasvuturpeelle. Kuva: Carolina Husu

Rahkasammalen käyttö kasvualustana voi olla ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävä ratkaisu, osoittavat uudet tutkimustulokset.

Rahkasammalen korjuun ja kasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat vahvasti kasvupaikan kosteudesta, kasvillisuuden kehityksestä ja korjuumenetelmistä.

Tutkimuksen perusteella kestävä käyttö edellyttää vedenpinnan sääntelyä ja rahkasammalen uudistumisen varmistamista korjuualueilla.

Optimaalisissa olosuhteissa, joissa rahkasammalen uudistuminen varmistetaan, kasvualustasta tulee hiilinegatiivinen. Sen sijaan kuivilta turvemailta korjattu rahkasammal ilman uudistumistoimia voi olla kasvihuonekaasupäästöiltään jopa kasvuturvetta huonompi vaihtoehto.

Rahkasammalen viljely erityisesti metsäojitetuilla soilla voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta -hankkeen tuloksista raportoi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Vuoden 2024 lopussa päättyneessä hankkeessa olivat mukana myös Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke).

Rahkasammalen korjuun kustannukset ovat toistaiseksi korkeammat kuin kasvuturpeella. Työllisyyden kannalta rahkasammal on kuitenkin kestävämpi vaihtoehto.

Toiminnan taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa tuotantoa tehostamalla, etenkin rahkasammalen uudistumistoimia ja koneistusta kehittämällä.

Suomessa on noin 241 000 hehtaaria rahkasammalen korjuuseen soveltuvia alueita. Tutkimuksen mukaan eniten potentiaalisia alueilta on Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Korjuukohteiden valinnassa tulisi käyttää varsinaista ojitustilannetta luonnontilaluokituksen lisäksi. Tällöin korjuu voitaisiin kohdistaa jo luontoarvoiltaan heikentyneille alueille.

Rahkasammalen korjuu voi tutkimuksen mukaan lisätä ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöön erityisesti silloin, kun korjuualueen osuus valuma-alueesta on suuri.

Vesistökuormituksen vähentäminen edellyttää huolellista suunnittelua ja valuma-alueen kokonaisvaltaista hallintaa.

Hankkeen loppuraportti: Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen