Rauduskoivu valtaa täysin uusia alueita Suomessa

Metsänrajapuutarhoissa testataan niin rauduskoivun kuin havupuidenkin pärjäämistä siellä, missä puuta ei ole juuri kasvanut. Kuva: Kari Saikkonen

Tuore tutkimus osoittaa, että rauduskoivu kykenee levittäytymään nykyistä esiintymisaluettaan pohjoisemmaksi ilmaston lämmetessä. Laji pystyy levittäytymään pohjoisessa niille alueille, joilla porojen laidunnus ei estä metsien uusiutumista.

Yllättäen puiden kasvuun pohjoisilla alueilla vaikuttavat enemmän talven lämpötilat kuin kasvukauden pituus tai kesän lämpötilat. Erityisesti kylmän ilman laskeutuminen jokilaaksoihin näytti heikentävän siellä kasvavien puiden kasvua.

”Siksi koivut kasvoivat huomattavasti suuremmiksi tunturin yläosassa, pohjoisen kasvurajan tuntumassa,” kertoo tiedotteessa Turun yliopiston subarktisen ekologian professori Kari Saikkonen.

Uudet lajit voivat rikastuttaa paikallista lajistoa sekä maa- ja metsätaloutta, mutta toisaalta myös monet haittaeliöt voivat levittäytyä uusille alueille tai runsastua niillä.

”Nämä mahdollisuudet ja haasteet ovat erityisen merkittäviä subarktisilla alueilla, koska polaarialueet lämpenevät ennen kokemattomalla nopeudella, jopa 2–4 kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin”, Saikkonen toteaa.

Saikkonen muistuttaa, että ilmaston lämmetessä maa- ja metsätalouden merkitys ja globaali vastuu tulevat siirtymään kohti pohjoista, sillä pohjoisen pallonpuoliskon maapinta-ala on eteläistä suurempi.

”Toinen huomionarvoinen seikka on se, että Golf-virran ansiosta läntisen Pohjois-Euroopan ilmasto on leudompi kuin muualla yhtä pohjoisessa – Siperiassa, Kanadassa, Alaskassa ja Grönlannissa. Siksi Suomi on ainutlaatuinen testilaboratorio tutkijoille”, Saikkonen sanoo.

Tutkimus toteutettiin Lapin tutkimuslaitos Kevon metsänrajapuutarhoissa, jotka perustettiin 1970-luvulla. Tuolloin tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat puiden esiintyvyysrajan syntyyn pohjoisella pallonpuoliskolla.

”Nämä tarkasti suunnitellut koejärjestelyt ovat nyt osoittautumassa suunnattoman arvokkaaksi resurssiksi niin ilmastonmuutoksen kuin evolutiivisen sopeutumisen ja metsätalouden tutkimisessa.”