Vakuutusyhtiö vinkkaa: Toimi näin, kun myrsky pyyhkäisee metsää nurin

Vahinkoilmoitus on hyvä hoitaa vakuutusyhtiöön mahdollisimman nopeasti. 

Elokuussa riehunut Kiira-myrsky aiheutti jonkin verran metsävahinkoja eteläisessä Suomessa. Yleensä suurin osa metsävahingoista aiheutuu myrskyistä, joiden ennustetaan ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvän Suomessa.

Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola antaa tiedotteessaan vinkkejä siihen, miten myrskytuhojen kohdatessa kannattaa toimia.

Kun Kiiran kaltainen myrsky pyyhkäisee metsää kumoon, kannattaa Lähi-Tapiolan mukaan ensin selvittää rauhassa vahingon laajuus ja alustava vahingon määrä. Lisäksi kannattaa olla tarvittaessa yhteydessä metsäammattilaiseen puunkorjuun järjestämiseksi.

Myös vahinkoilmoitus on hyvä hoitaa vakuutusyhtiöön mahdollisimman nopeasti.

"Myrskyvahingoissa puiden korjaamisen voi aloittaa heti, vaikka vahinkoilmoitusta ei olisikaan vielä tehty tai vahinkoa arvioitu. Mahdollisimman nopealla puunkorjuulla voidaan estää puun pilaantuminen, vähentää mahdollisia hyönteis- ja sienitautivahinkoja ja vähentää näin vahingon määrää", Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Sami Viljanen sanoo tiedotteessa.

"Tuulenkaatojen ja myrskypuiden korjuu on moottorisahatyönä vaarallista ja hidasta, joten työssä kannattaa hyödyntää metsäalan ammattilaisia."

Kaikista vahingoista ei vakuutusyhtiön mukaan tarvita vahinkoarviota, vaan valtaosa vahingoista voidaan maksaa suoraan enimmäiskorvausmäärillä, jos vahingoittuneen puuston määrä saadaan esimerkiksi mittaustodistuksesta.

Mikäli vahinko kohdistuu nuoreen metsään tai jos vahingoittuneen puuston määrä nousee useampaan sataan kuutioon, vakuutusyhtiö pyytää vahinkoarvion metsäammattilaiselta.

Jos puut saadaan myytyä, arvio pyydetään yleensä puun ostajalta. Arvion voi tehdä myös metsänhoitoyhdistys tai Otso.

"Jotta vahinkojen arvioiminen on helpompaa, korjataan myrskytuhopuut omalle mittalistalle. Samalla hakkukoneen kuljettaja voi arvioida, paljonko hukkapuuta jää palstalle. Jos tuhoalueella on vahingoittuneen varttuneen puuston lisäksi vahingoittuneita nuoria, alle 50-vuotiaita, puustoja, kannattaa odotusarvopuustot puida vielä erikseen omalle listalleen", Viljanen kertoo.