WWF:n ennallistamis- ja vesiensuojelutyö kosteikkojen ja avainlajien parissa saa jatkoa Länsi-Uudellamaalla
WWF:n vetämässä Rankku2-hankkeessa rakennetaan kosteikkoja, siirtoistutetaan meriajokasta sekä järjestetään roskatalkoita.
”Itämeren koralliriutat” eli meriajokasniityt ovat yksi Itämeren avainekosysteemeistä. Kuva: Pekka TuuriWWF:n vetämä kaksi ja puoli vuotta kestävä Rankku2 -hanke käynnistyi kesäkuussa jatkona hyviä tuloksia saavuttaneelle ensimmäiselle projektille, WWF kertoo tiedotteessa.
Tavoitteena on toteuttaa useita rannikon monivaikutteisia kosteikkoja sekä muita vesiensuojelu- ja ennallistamistoimenpiteitä.
Tarkoituksena on vähentää ravinnekuormitusta Länsi-Uudenmaan edustan rannikkovesissä sekä lisätä alueella luonnon monimuotoisuutta.
Lisäksi hankkeessa jatketaan työtä rannikon roskaantumisen vähentämiseksi.
”Tähän mennessä on rakennettu yhteensä kuusi kosteikkoa.”
WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen nimeää yhdeksi Itämeren suurimmista ongelmista rehevöitymisen. Yksi keino vähentää Itämereen jokien ja purojen kautta päätyvää ravinnekuormaa on kosteikkojen rakentaminen.
“Tähän mennessä on rakennettu yhteensä kuusi kosteikkoa Inkoon, Hangon ja Raaseporin alueille. Hankealue laajenee nyt myös Eestinkylänjoen valuma-alueelle Kirkkonummelle.”
Kosteikkojen merkitys korostuu Kokkosen mukaan tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä sateiden ja niiden seurauksena aiheutuvien ravinne- ja kiintoainevalumien odotetaan lisääntyvän.
”Kosteikkojen rakentaminen lisää myös vesi- ja kahlaajalinnustolle soveltuvien elinympäristöjen määrää.”
Meriajokasniityt lisäävät vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta
Uudessa hankkeessa jatketaan myös Itämeren avainlajin meriajokkaan siirtoistutuksia. Meriajokasniityt, ”Itämeren koralliriutat”, ovat yksi Itämeren avainekosysteemeistä.
”Koska aiemmat siirtoistutukset olivat niin hyvin onnistuneita, päätimme jatkaa meriajokastyötä myös jatkohankkeessa. Uusien istutusten lisäksi tulemme jatkamaan myös jo aiemmin toteutettujen istutusten seurantaa”, Kokkonen kertoo.
Meriajokasniityt lisäävät vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja toimivat elinympäristönä lukuisille eri lajeille sekä kasvuympäristönä esimerkiksi kalanpoikasille.
Meriajokkaan muodostamat vedenlaiset niityt ovat osin kadonneet tai pienentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta. Suurin uhka niille on Itämeren rehevöityminen ja siitä johtuva veden samentuminen.
Myös maalla tehtävät vesiensuojelutustoimet ovat välttämättömiä, jotta vesistöihin päätyvä maalta peräisin oleva ulkoinen kuormitus saataisiin vähenemään.
Kokkosen mukaan parantunut vedenlaatu on edellytys meriajokkaan pitkäaikaiselle selviytymiselle ja siten myös merellä tehtävien ennallistamistoimien kannattavuudelle.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







