Moni metsästäjä kertoo jättävänsä suurpetoilmoitukset tekemättä ‒ luottamus viranomaisiin on koetuksella

Metsästyskaudelle 2023-2024 myönnetyt ilvesluvat ovat kolmea lupaa lukuun ottamatta toimeenpanokiellossa. Kuva: Petteri Kivimäki

Ilveksen ja karhun kannanhoidollinen metsästys näyttää olevan toistaiseksi jäissä. Korkein hallinto-oikeus totesi Suomen riistakeskuksen myöntämät vuoden 2022 karhunkaatoluvat lainvastaisiksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisuissa osoitetaan, että kannanhoidollisella perusteella myönnetyt luvat eivät olleet EU:n luontodirektiivin mukaisia. Luvat tulivat hallinto-oikeuden syyniin niistä tehtyjen valituksien vuoksi.

Riistakeskuksen tälle talvelle myöntämistä ilvesluvista tehtiin myös valituksia. Niiden vuoksi lähes kaikki maan ilvesluvat ovat nyt toimeenpanokiellossa. Oikeuden tekemät päätökset karhuluvissa toimivat ennakkotapauksina. Voidaan ennustaa, että myös ilveksen metsästys nykyisellään tulee päätökseen.

Tapahtumat kiehuttaa metsästäjäkenttää, ja luottamus viranomaisiin on koetuksella. Metsästäjien kanssa käydyissä keskusteluissa korostuu ihmetys siitä, miten vuosikymmeniä toiminut järjestelmä onkin yhtäkkiä lainvastainen. Samaan aikaan ilves- ja karhukannat ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.

Eniten suurpetohavaintoja tehdään talvella lumijäljistä. Kuvassa Limingan seudun suurpetoyhdyshenkilö Hannu Pietiläinen tuoreilla ilveksen jäljillä. Kuva: Kai Tirkkonen

Suurpetojen metsästys ja siihen liittyvä luonnonvarakeskuksen kanssa tehtävä yhteistyö koettiin metsästäjien parissa mielekkääksi, joskin kannan laskentatavoista on ollut erimielisyyttä.

Metsästäjillä on ollut tärkeä rooli suurpetokantojen arvioinnissa. He ilmoittavat suurimman osan havainnoista, joiden pohjalta kanta-arviot tehdään.

Metsästäjät suhtautuvat nyt yhteistyöhön viranomaisten kanssa aiempaa epäilevämmin. Useampi MT:n tavoittama metsästäjä kertoo, että suurpetohavaintojen ilmoittaminen tuntuu turhalta eivätkä he tee sitä välttämättä jatkossa.

Jos ilmiö laajenee, kanta-arviot uhkaavat muuttua epävarmemmiksi. Luonnonvarakeskus ehti myös varoittaa ilmiöstä ja kertoi sen johtavan todennäköisesti entistä tiukempaan suurpetojen suojeluun.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola tunnistaa muutoksen kentällä.

”Ymmärrettävästi into suurpetohavaintojen tekoon hiipuu, kun suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on estynyt ja maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut varsin suoraan, ettei mitään ole tehtävissä”, Silpola sanoo.

”Ei tuota työtä tehdä pelkästään tutkimuksen ilosta. Tarkoitus on osoittaa eläinten todellinen kanta, jota voidaan sitten kannanhoidollisella metsästyksellä hallita.”

Tyytymättömyyden taustalla on myös entuudestaan epäluottamus Luken kanta-arvioiden laskentamenetelmiin. Lisäksi jatkuvat susien pihakäynnit ovat monin paikoin saaneet ihmiset turtumaan, eikä ilmoituksia havainnoista välttämättä aina tehdä. Tämä koskee siis muitakin kuin metsästäjiä.

Silpolan mukaan kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista sallia jatkossakin kansallisen metsästyslainsäädännön muutoksilla.

Metsästäjäliiton toiminnanjohta Jaakko Silpola kehottaa metsästäjiä pitämään pään kylmänä suurpetokysymyksesä ja hillitsemään tunteita sosiaalisessa mediassa. Kuva: Jarkko Sirkiä

”Meille on tullut yhteydenottoja, että nyt tulisi ryhtyä SRVA- tai Tassu-lakkoihin, mutta tämä vain heikentäisi tilannetta entisestään. Nyt on jatkettava sitä hyvää työtä, mitä on ennenkin tehty kanta-arvioiden eteen, vaikka tilanne harmittaakin ja usko järjestelmän toimivuuteen on koetuksella”

SRVA tarkoittaa metsästäjien antamaa suurristavirka-apua esimerkiksi hirvikolareissa. Tassu on taas sovellus, joihin suurpetoyhdyshenkilöt merkitsevät havainnot.

Yksittäisiä henkilöitä on tiettävästi lopettanut protestina SRVA-tehtävissä, mutta laaja-alaisia lakkoja ei ole nähty. Myös suurpetoyhdyshenkilöt jatkavat toimintaansa normaalisti.

On kuitenkin oma kysymyksensä, kuinka paljon yksittäisten metsästäjien innokkuus ilmoittaa petohavaintoja tulee muuttumaan ja mikä vaikutus tällä on kanta-arvioihin.

Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursulan mukaan petohavaintojen määrässä ei ole toistaiseksi tapahtunut merkittävää muutosta.

”Vielä ei pysty sanomaan, onko viime aikojen kuohunnalla ollut vaikutusta havaintojen ilmoittamiseen. Talven jälkeen pystymme arvioimaan tilannetta paremmin.”