Vuodenvaihde vie ajatukset Aurinkoa kiertävälle radalle: Yli satavuotias sotaveteraani on kulkenut 94 919,8 miljoonaa kilometriä
Loppuvuosi on kiiruhtamista niin ihmisillä kuin eläimillä.Vuodenvaihteessa katseeni hakeutuu usein taivaalle. Kuu möllöttää kirkkaana pakkastaivaalla. Maa on kiertänyt jälleen Auringon.
Avaruus kiehtoi minua valtavasti, kun olin pieni koululainen.
Innoittajana saattoi olla vuonna 1992 ilmestynyt piirroselokuva Muumipeikko ja pyrstötähti, jonka katsoin VHS-kasetilta moneen kertaan.
Naapurissa asuvan ystäväni kanssa intouduimme yhteisiin tutkimuksiimme ja kokosimme tärkeää avaruuskansiota kuvista ja teksteistä, joita löysimme.
Ukkini viritti kaukoputken, jonka avulla näimme kuun meret ja lähiplaneetat. Ukki vei meidät myös retkelle Ursan tähtitorniin Helsinkiin.
Teini-iässä innostus hiipui, enkä ole palannut tähtiharrastuksen pariin sen koommin.
Oli nostalgista kavuta tähtitornin kapeita kierreportaita noin neljännesvuosisadan tauon jälkeen lumisessa Kaivopuistossa, kun haastattelin tähtitietelijä Jaakko Visuria.
Hän myös kertoi, että Tove Jansson on saanut inspiraationsa Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan kuvitukseen Helsingin observatorion tähtitorneista.
Ihminen on maailmankaikkeudessa kovin pieni ja oma elämä ainutlaatuinen sattumien summa: keiden lapseksi satuin syntymään ja mihin asumaan?
Vuodenvaihteessa on hyvä pohtia mennyttä vuotta ja suunnitella seuraavaa. Keitä ihmisiä olen nähnyt ja keitä haluaisin nähdä.
Hauras mutta hyväntuulinen vanhus ja maitoa janoava, elämännälkäinen vauva muistuttavat elämän kiertokulusta.
Itsenäisyyspäivän jälkeen piipahdin etelässä. Tapasin muun muassa tähtiharrastustani tukeneen ukkini, joka on nyt 101-vuotias.
On lähes mahdoton ymmärtää, että hän on kiertänyt Maan mukana Auringon ympäri 101 kertaa. Maan kiertorata on 939,8 miljoonan kilometrin pituinen, joten hän on kulkenut elämänsä aikana yli 94 919,8 miljoonaa kilometriä.
Visiitilläni sain myös nuuskutella lukiokaverini kolmekuista tytärtä. Hänelle matkaa on kertynyt vasta 234,95 miljoonaa kilometriä.
Hauras mutta hyväntuulinen vanhus ja maitoa janoava, elämännälkäinen vauva muistuttavat elämän kiertokulusta. Kukin sinnittelee parhaansa mukaan ja selvää on, että ilman toisia emme pärjää.
Vuodenkierto rytmittää suomalaisten mieltä.
Kirjailija Anni Kytömäki kuvaili hienosti Luontopäiväkirjassa pieniä havaintoja luonnossa tammikuusta joulukuuhun ja sitä, miten ihmismieli mukautuu vuodenaikojen mukaan.
Loppuvuosi on kiiruhtamista niin ihmisillä kuin eläimillä. On hamstrattava ruokaa, lahjoja ja kohtaamisia ennen kuin voi käpertyä omaan koloonsa.
Ollapa karhu. Talviuni tekisi terää.
Kirjoittaja on MT:n Pohjois-Suomen aluetoimittaja.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
