Kotimaiselle metsähakkeelle on nyt tarvetta ‒ metsäkeskuksen vinkeillä selvität, löytyykö metsästäsi ensiharvennuskohteita

Valtaosa metsähakkeesta valmistetaan ensiharvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta. Kuva: Kai Tirkkonen

Metsähakkeen kysynnän on ennustettu kasvavan lähivuosina, Suomen metsäkeskus kertoo verkkosivuillaan. Kotimaisen energiapuun korjuu turvaa osaltaan huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.

”Metsänomistajien kannattaakin nyt selvittää, olisiko omissa metsissä tarvetta harvennuksille, joista voisi saada energiapuuta liikkeelle”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus neuvoo ensin selvittämään, onko omassa metsässä energiapuuta. Valtaosa metsähakkeesta valmistetaan ensiharvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta.

Liian tiheästi kasvavien puiden elävä latvus supistuu ja puut alkavat riukuuntua. Silloin viimeistään kannattaa harventaa metsää, sillä harvennus tuo kasvatettaville puille lisää kasvutilaa. Tällöin ne järeytyvät nopeammin ja puiden elinvoimaisuus vahvistuu.

Ensiharvennus on hyvä tehdä silloin, kun puuston pituus on noin 12‒15 metriä. Tiheissä metsissä ensiharvennus kannattaa tehdä aikaisemmin.

Metsään.fi-palvelusta voi selvittää oman metsänsä tarpeen nuoren mesän hoidolle tai ensiharvennukselle. Samat tiedot löytyvät myös metsäsuunnitelmasta, jos sellainen on tehty.

Metsänhoidon tarve selviää myös maastossa. Jos puiden oksat ovat kiinni toisissaan tai kasvatettavien puiden seasta löytyy runsaasti riukupuuta, kohde saattaa kaivata ensiharvennusta.

Ensiharvennuksen tarpeen selvittämisen jälkeen metsäkeskus neuvoo olemaan yhteydessä metsäammattilaiseen.

”Ammattilaisen avulla voi suunnitella harvennusta ja energiapuun korjuuta tarkemmin. Monella metsänomistajilla onkin oma tuttu metsäammattilainen tiedossa, jonka kanssa hoidetaan metsäasioita”, Tuononen sanoo.

Metsäammattilaisen kanssa voi suunnitella miten puu korjataan ja myydään, metsäkeskus neuvoo.

Energiapuu voidaan korjata kokopuuna tai karsittuna rankata ja kohteelta voi kerää erikseen ainespuuta. Puuston rakenne ja metsän ominaispiirteet vaikuttavat toteutustapaan.

Metsänomistaja voi myös miettiä, haluaako myydä energiapuun pystykaupalla vai hankintakaupalla. Pysykaupassa puun ostaja huolehtii puiden korjuusta ja kuljettamisesa, kun taas hankinakaupassa ne kuuluvat myyjän vastuulle.

Hankintakauppaan liittyvän korjuukulut voi vähentää verotuksessa, jos korjuupavelun tilaa yritykseltä tai palvelun tarjoajalta.

Nuoren metsän hoitoon on myös mahdollista saada kemera-tukea.

”Hoitamattoman metsän kunnostaminen on metsänomistajalle yleensä taloudellisesti kannattavampaa kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Kun harvennukset tehdään oikeaan aikaan ja laadukkaasti, metsä järeytyy nopeammin arvokkaaksi tukkipuuksi”, Tuononen sanoo.

Lopuksi metsäkeskus kehottaa turvaamaan luonnon monimuotoisuudelle tärkeät ominaispiirteet.

Hakkuussa on hyvä jättää metsään monipuolisesti eri puulajeja. Etenkin lehtipuuston säästäminen on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle, metsäkeskus vinkkaa.

Myös lahot ja kuolleet puut tulisi säästää. Lahoava puu tarjoaa metsän eri lajeille elinympäristön, ravintoa ja suojaa. Riistatiheiköt puolestaan suojaavat metsäkanalintuja.

Lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla, korvissa ja rantametsissä on syytä välttää hakkuita lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko‒kesäkuussa.

”Monimuotoisuuden turvaaminen vahvistaa metsien sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja kasvaviin tuhoriskeihin”, Tuononen sanoo.