Analyysi: Puun hinta tiukilla – hintanäkymää sumentaa nyt poikkeuksellisen monta asiaa sateista koronavirukseen.

Puun hintoihin vaikuttaa paljon yleinen suhdannetilanne. Iso kysymys on, miten paljon psykologinen koronapelko vaikuttaa globaalin taloustilanteen kehitykseen. Kuva: Piia Ouri

Miten käy puun hinnan kevään ja kesän aikana, kun näkymät ovat ehkä tavallistakin sumuisemmat. Epävarmuutta lisääviä tekijöitä on niin Suomessa kuin maailmalla.

Euroopan talouden meno on hiljaista, ja Suomen tahtia monesti määrittävä Saksa on ainakin toistaiseksi vain vaivoin välttänyt taantuman. Viime vuoden lopulla Saksan talouskasvu hidastui hidastumistaan ja jäi pyöreään nollaan alkusyksyyn verrattuna. Samalla Saksan teollisuuden tuotanto kutistui seitsemän prosenttia.

Jo ennen vauhdilla noussutta koronapaniikkia alkuvuoden viestit Saksasta kertoivat lähinnä tunnelman hiipumisesta. Hääppöisesti ei tuolloin mennyt Britanniankaan teollisuudessa. Molemmat ovat tärkeitä maita sahatavaran ja paperin viennille.

Nihkeys on näkynytkin metsäteollisuuden viennissä, tai ainakin viennin arvossa. Vuoden lopulla metsän viennistä kertyvä liikevaihto oli yli kymmenen prosentin laskuvauhdissa, kun valtaosassa muussa teollisuudessa viennin arvo jaksoi yhä puhista kasvussa. Määrät sen sijaan pitivät pintansa.

Sellun hinta on yhä alhaalla niin Euroopassa kuin Kiinassa, ja kevät näyttää löytyykö taloudesta eväitä korotuksille. Sahatavaran puolella tilanne on nihkeämpi.

Keski-Euroopasta puski viime vuonna rajusti puuta sahatavaramarkkinoille, ja eväät jälleen uusille hyönteistuhoille ovat olemassa. Keski-Euroopan hyönteistuhojen määrä saattoi viime vuonna nousta peräti sataan miljoonaan kuutioon. Sen kanssa riittää painittavaa sahatavaramarkkinoilla.

Metsäteollisuuden alkuvuoden lakot söivät joka tapauksessa Suomessa tämän vuoden puuntarvetta, ja puun ostot tammi–helmikuun viikoilla jäivät liki puoleen viime vuoden alun lukemista. Jossain vaiheessa puukaupan täytyisi kaiken järjen mukaan päästä taas vireämpään vauhtiin. Kun sahat seisoivat, myös niiltä syntyvän hakkeen määrä putosi ja jäi pois sellun keitosta. Sitä paikkaamaan tarvitaan siis tuoretta puuta metsästä.

Kunhan metsät vain kantaisivat. Eteläisemmässä Suomessa vettä on riittänyt ja koneita on siirretty kovemmille maille. Perinteisesti talviaikaan korjattaville kohteille ei ole talvella ollut kysyntää, vaan ostajat ovat kiinnostuneita kelirikkoaikaan sopivista kuivemmista hakkuukohteista. Kysyntää niille onkin, koska talven mittaan on syöty paljon keväälle ja kesälle kaavailtuja hakkuukohteita.

Kuiville harvennuskohteille on siis jatkossa varmasti ostajia niin tänä vuonna kuin tulevinakin. Tämän kevään kysymys vain kuuluu, mitä tapahtuu hinnalle eli kumman kantti kestää pidempään? Avaako teollisuus pelin nostamalla puun hintaa vai tarvitseeko metsänomistaja rahat jo aiemmin?

Tukin hinnan nousutoiveet sen sijaan ovat tiukemmassa niin kauan kuin sahatavaran hinta on puristuksissa Keski-Euroopan ja Venäjän puun virratessa markkinoille.

Ja jotta ennustaminen ei olisi liian helppoa, kirsikkana suhdannenäkymäkakun päällä on koko ajan koronavirus. Helmikuussa tilanne ei tiettävästi ollut vielä heijastunut metsäteollisuuden tuotteiden vientiin Kiinaan, mutta tilanne voi muuttua. Kysyntä voi yskiä myös muualla, jos koronapelko aiheuttaa talouden supistumista eri puolella vientimarkkinoita.

Heiluntaa puumarkkinoihin vaikuttavien tekijöiden ympärillä siis riittää. Metsänomistajan kannattaa ehkä hörppäistä vielä kuppi kahvia ja odottaa, mitä puun hinnoille tapahtuu. Talven lakkosuma ehti kuitenkin sulattaa varastoja, joten se voi näkyä viiveellä hinnoissa, jos koronapaniikki jäisi lyhytaikaiseksi.

Lue lis''> Metsärahastojen tuotot eriytyivät – isointa tuottotilitystä ovat maksaneet UB ja Taaleri