Alueelta löytyi hiljattain tehty avohakkuu, jonka metsänuudistamistyöt ovat vielä aloittamatta. Kuva: Ilpo Paananen
Joensuulaiselta metsäpalveluyritykseltä ei vielä kysellä hiilensidonnasta – ”Tulevaisuudessa hiilensidontalaskelmien merkitys tulee kasvamaan”
Metsäomistajien kiinnostus metsien monimuotoisuuteen on lisääntynyt. Uhkakuvina ovat EU:n metsänkäyttöä rajoittavat säädökset.Joensuu
Metsäsuunnitelman laatija voi käyttää työssään apunaan avointa metsävaratietoa. Kuva: Ilpo PaananenMetsänomistajat haluavat metsästä ensisijaisesti taloudellista tuottoa, mutta ei millä hinnalla tahansa. Monet metsänomistajat kokevat metsien monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeäksi metsänkäytön osaksi.
”Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei tuttua maisemaa haluta pilata. Metsänuudistamisessa halutaan eroon yksipuolisesta kuusivaltaisuudesta ja suositaan sekaviljelyä”, metsäinsinööri Timo Härkönen Karelia Metsäpalvelu Oy:stä huomioi.
Metsänuudistamisessa valtamenetelmänä vuosia ollut kuusivaltaisuus ei ole metsien terveydelle eikä monimuotoisuudelle eduksi. Rauduskoivun ja männyn taimikoiden perustamista jarruttaa ylisuuret hirvieläinkannat. Metsän kasvatuksen monipuolistamista perää myös metsäteollisuus. Ilmastonmuutos otetaan teollisuuden taholla vakavasti.
”Meille metsänomistajilta ei ole tullut kysymyksiä hiilensidonnasta, mutta uskon että tulevaisuudessa hiilensidontalaskelmien merkitys tulee kasvamaan.”
Härkönen suosittelee metsänomistajia lähtemään maastoon metsänsuunnitelman laatijan mukaan. Silloin hän saa todellisen kuvan metsänsä tilasta.
”Suunnitelman laatijan on selvitettävä ensin mitä tavoitteita metsänomistaja asettaa omille metsilleen ja hänen toivomuksensa huomioidaan suunnitelman laadinnassa,” Härkönen tähdentää.
Maastossa tarkastettu metsäsuunnitelma kannattaa, sillä avoimen metsävaratiedon taso heittelee paljon.
”Niissä on aivan karmeita virheitä, tässäkin kuviolla pitäisi olla kuusikko, mutta kuten omin silmin voi nähdä mänty on tässä valtapuuna.”
Yksityiset metsänomistajat kaipaavat tietoa siitä onko EU:n taholta tulossa rajoituksia metsänkäyttöön. Muutoksia metsänhoidossa on jo nähtävissä. Uudisojituksia ei käytännössä enää tehdä ja kunnostusojituksien tarpeellisuutta harkitaan aiempaa tarkemmin.
”On metsänomistajia, jotka eivät halua ojituksilla vaikeuttaa metsässä liikkumista. Toisaalta järeäksi kasvaneessa metsässä ojitukseen ei ole tarvettakaan, koska puusto itsessään pitää haihduttamalla vesitalouden kunnossa”, Härkönen sanoo.
Turvemaiden uudistamisessa naveromätästys soveltuu hyvin muokkausmenetelmäksi. Se on ojitusmätästystä kevyempi, mutta vesitaloutta se hoitaa alueella hyvin. Myös taimikonhoitotyöt sekä luonnossa liikkuminen sujuu mukavammin.
”Metsänuudistamisen vaatimista toimenpiteistä sovitaan usein puukaupan yhteydessä, koska etäällä asuvilla metsänomistajilla ei ole välttämättä aikaa eikä osaamista siihen.”
Metsien terveyslannoitukset ovat järkeviä toimenpiteitä ja ne kiinnostavat metsänomistajia. Boorinpuute on yleistä nuorissa kuusimetsissä koko Pohjois-Karjalan ja Savon alueella.
”Näitä töitä teemme suuria määriä joka vuosi.”
Jatkuvan kasvatuksen menetelmä ei vielä suuresti kentällä näy. Härkösen mukaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella teollisuuden puuhuollon turvaaminen on täysin mahdotonta.
”Turvemailla se todennäköisesti toimii parhaiten ja kivennäismailla kuusikoita voidaan kasvattaa koivikon aliskasvustona. Jatkuva kasvatus lisääntynee, mutta tutkittua tietoa tarvitaan lisää.”
Härkönen pitää Suomen metsien kohtalon kysymyksenä sitä miten hyvin metsänuudistaminen hoidetaan. Pahin pullonkaula ovat taimikonhoito- ja ensiharvennusrästit. Ellei vaadittavia toimenpiteitä tehdä ajallaan, teollisuuden puuhuollolta putoaa pohja alta. Energiapuun käytön lisääntyminen purkaa ensiharvennusrästejä, jos huolehditaan siitä, että korjuu on urakoitsijalle kannattavaa. Taimikoiden raivauksissa kasvava ongelma on se, mistä saadaan riittävästi työvoimaa.
”Suurinta osaa nuoria fyysinen työ metsässä ei enää kiinnosta,” Härkönen harmittelee.
Tällä kuviolla pitäisi avoimen metsävaratiedon mukaan olla valtapuuna kuusi, vaikka maastotarkastus osoittaa, että mänty on valtapuuna. Kuva: Ilpo PaananenKarelia Metsäpalvelu Oy
Perustettu 2013, Joensuu
Omistajat: Timo Härkönen ja Ari Ratilainen
Lue lisää:
Metsätilakauppojen määrä nousi ennätykseen – eniten metsää haalivat rahastot
"Metsänomistaja voi päättää, mitä metsällään tekee", sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar
Hakkuut ovat etu ilmastolle – ”Vain maa- ja metsätalous sitovat hiilidioksidia ilmakehästä”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
