Metsäteiden aukipidosta työtä tuhansille traktoreille

Heikki Hänninen puhdistaa metsätien päässä olevaa kääntöpaikkaa lumesta. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

KANNONKOSKI (MT)

Lumen linkous tai auraus metsäautoteiltä työllistää joka talvi tuhansia traktoreita kuljettajineen. Lumitöissä tarvitaan hyvää kalustoa ja asiansa osaavia ihmisiä.

Metsä Group kouluttaa parhaillaan pohjoisen Keski-Suomen metsäteiden avaajia. Viime perjantaina asiaan paneutui kymmenkunta auramiestä Kannonkoskella.

Viitasaaren piirin puunkorjuun metsäasiantuntija Esa Pienkellomäki listasi yhtiön kannalta tärkeitä asioita. Niitä ovat oikea-aikainen teiden avaus, turhien linkousten minimointi ja riittävän tehokkaan kaluston käyttö.

Pienkellomäen mukaan tie olisi saatava kerralla puhtaaksi. Parhaiten se onnistuu urakoijan järeällä kalustolla, maanomistajan ei kannata mennä pienillä vehkeillä tietä luutimaan.

Kinnulalaisen metsäkoneurakoijan Ilpo Niemosen mielestä hankalinta on avata tie, jota on ensin ”ajettu Hiluxilla muutama viikko”. Yhden koneketjun urakoija Niemonen pitää pääsääntöisesti itse tiet auki savotoilleen.

”Ei lingota lunta puupinoihin. Tämä koskee niin aines- kuin energiapuutakin”, Pienkellomäki muistutti.

Metsäkoneurakoijan ja autoilijan kannalta tärkeää on avata tie ennen hakkuuta ja pitää se auki koko hakkuun ajan. Kääntöpaikoista on tehtävä riittävän avarat, jotta lavetti ja ennen muuta puutavara-auto mahtuvat kääntymään.

Varastopaikan ohi aurataan ainakin 30 metriä. Autoyrittäjä Juha Villman näytti maastossa, kuinka pitkä on 23-metrinen tukkirekka. Kääntölenkissä on harvoin liikaa leveyttä.

Automies toivoo, että mäet puhdistetaan lumesta erittäin hyvin. Monet liittymät ovat kiusallisen kapeita.

Mäkirinteeseen automies ei varastopaikkaa tekisi.

Tilaa on oltava myös hakkuu- ja ajokonekuskien autoille ja peräkärryille. Työnjohtaja ja joskus maanomistajakin saattaa savotalla poiketa. Kohtaamispaikkoja saa olla tien varressa mieluummin liian paljon kuin liian vähän.

”Talvitiet aurataan koko tien leveydeltä, mutta ei tyhjän päälle”, Asko Hänninen Kannonkoskelta linjasi. Hänniseltä kuluu talvessa noin 150 tuntia metsäteillä. Yleisen tien aurauksiin menee aikaa kaksi kertaa enemmän.

Monet auramiehet moittivat nykyisiä metsäteitä kapeiksi. Etenkin uusi ja vielä painumaton tie jyrkkine ojaluiskineen nostaa joskus tuskanhien pintaan.

Lumen tien päälle kallistamat puut pitää työntää nurin esimerkiksi etukuormaimella. Muutoin ovat vaarassa sekä traktorin että kuorma-auton peilit ja valot. Karstulalainen Pekka Piispanen sahaa moottorisahalla poikki tien päällä olevat ”riemukaaripuut”.

”Tienvarsilta vesakko pitäisi niittää vähintään joka kolmas vuosi”, talvella auraava ja kesällä niittävä Jari Hurskainen Kannonkoskelta esitti.

Metsä Groupin teitä avaa talvisin ainakin 1 500 traktoria, korjuupäällikkö Mikko Välikoski laskee.

Yhtiön puunhankinta on jaettu 14 piiriin, jossa jokaisessa teiden talviaurauksista huolehtii 50–100 traktoria.

Metsähallituksen tienavaajista ei ole tarkkaa lukumäärää. Asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen arvioi aurauskustannuksiksi yli miljoona euroa talvessa.

Metsähallituksen mailla auraajat ja puunkorjuuyrittäjät tekevät hyvää tiimityötä.

Kääriäisen mukaan etenkin Lapissa alkaa olla ongelmana maaseudun tyhjeneminen. Traktoreilla ei kannattaisi satojen kilometrien päästä metsätietä lähteä avaamaan, linkomies olisi hyvä löytää mahdollisimman läheltä savottaa.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF